Ette usko kuinka paljon nyt harmittaa. Paljon PALJON enempi kuin osasin edes odottaa. Fidzin ja Spiikun eka pentu (Rinssi) kävi terveystarkastuksessa, ja ei tullut A-luokan papereita ei. Ei vissiin ollut eläinlääkäri selvästi sanonut mistä oikein on kyse, mutta vasemmalla puolella on kuulema sekä lonkassa että kyynäreessä jotain vikaa. Huonolta siis näyttää. Ei ollut kuitenkaan sanonut OCD:stä mitään, eli ei kait sitä? Tai sitten ei osannut tai halunnut antaa diagnoosia, en tiedä. Ärsyttävää epätietoisuutta. Kirjoittelen sitten lisää kun diagnoosi varmistuu. Oli miten oli niin suru on toisen puolesta suuri. Ei ole myöskään helppoa haudata omia haaveita Fidzin pennusta. Eihän sitä tiedä onko perinnöllistä ja jos niin kumman vanhemman puolelta vai onko molemmilta. Odotetaan nyt vielä virallisia tuloksia (ja muiden pentujen tuloksia), mutta jos pahalta näyttää niin sitten saavat pentuhaaveet Fidzin osalta jäädä siihen. Meinasi kyllä itku tulla (tai tulikin) silmään kun luin tota mailia mitä Naperon omistaja minulle kirjoitti. Tietenkin olin päässäni jo suunnitellut vaikka mitä. Olisi Fidzille ollut aika ihana sulhaskandidaattikin katsottuna, mutta elämää kun ei vaan voi suunnitella. Se nyt on tullut selväksi turhankin monellakin eri saralla...
|
Niin ne unelmat laukkaa kohti kaukaisuutta... |
Nyt vaan kaikki peukut ja varpaat pystyyn että muut olisivat terveitä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti