sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Kraniosakraaliterapiaa

Perjantai iltana tokoiltiin hallivuorolla. Saatiin Fidzin kanssa oikein onnistuneet treenit. Mitään ei oikeastaan tarvinnut jäädä hinkkaamaan. Otettiin kaikki muut liikkeet palasina tai kokonaan paitsi tunnari ja kaukot.

Lauantai aamusta jatkettiin tokolla. Tehtiin aamulenkki läheiselle hiekkakentälle, ja otettiin "ohjatun sulkeiset". Jos perjantaina meni kaikki hinkkaamatta niin lauantain treenissä ei sitten varmaan muuta tehty kuin hinkattu. Mikä siinä on niin vaikeeta tulla sen kapulan kanssa ripeästi loppuun asti? Ilman kapulaa tulee jo paremmin, mutta kun laitetaan kapula suuhun niin tehtävä vaikenee huomattavasti. Nyt ollaan sellaisessa oravanpyörässä tämän liikkeen kanssa että blääh, mutta ei auta kun etsiä keino päästä siitä ulos. Nizan kanssa ohjattu meni niin hienosti vaikka hakikin keskikapulan kertaalleen. Lauantaina oli niin nätti keli, että tehtiin 10 km juoksulenkki Nizan ja Fidzin kanssa. Fidziä sai taas käskyttää raville useamman kerran. Sen on vissiin pakko väliin laukata että pysyy vauhdissa?

Sunnuntaina ennen omaa koulutusvuoroa jatkettiin ohjatun treeniä omalla kentällä. Meni huomattavasti "kivuttovammin" kuin lauantai aamuna! Töitä ton liikkeen parissa kuitenkin on paljon. Otettiin myös kaukot ja tunnari, ja ne oli oikein pätevät. Ruska kun oli Tiinan kanssa samaan aikaan kentällä ja kepeissä oli sopivasti ohjurit niin otin Fidzin kanssa tokoilun ohessa vähän agia. Tehtiin vaikeita lähetyksiä kepeille (ohjureiden avulla). Nämä teki tosi hyvin. Testattiin myös meidän uutta puomia, ja olipa aika hieno (puomi ja suoritus).


Niin vaikeeta...
Sunnuntai iltana Fidzillä oli kotivastaanotto. Monelta olin jo kuullut kraniosakraaliterapiasta, mutta koskaan en sitä ole testannut omille koirille (tai itselleni). Hyytiäisen Mari tuli meille kotiin hoitamaan Fidzin. Ihan odotusten mukaan sillä oli useita lukkoja kropassa. Etupäässä lavat kireänä, joten pitkä ravi on ollut senkin takia vaikeeta. Etupään kireys ja lantionkireys ovat todennäköisesti yhteydessä, mutta kumpi on syy ja kumpi seuraus on vaikeeta jälkikäteen selvittää. Hyvin saatiin lukot hoidon aikana avattua ja Fidzi vastasi hoitoon hyvin, mutta seuraava aika on jo parin viikon päästä uudestaan. Pari päivää pitää ottaa kevyemmin ja seurata miten liikkuu. Toivotaan, että tämän avulla me saadaan pieni bc vetreytymään?

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Kouluttajan silmin

Eilen loppui Hiiden Haukkujen kilpatokokurssi, jossa olin toisena kouluttajana. Viikonloppukin meni Kuusankoskella labbisten tokoleirillä kouluttamassa. On siis tullut ajateltua tokoa tässä jonkun verran. Kouluttaminen on kyllä tosi antoisaa. Siinä usein joutuu miettimään asioita mitä ei oman koiran kanssa ole joutunut miettimään. Toisinaan tietty koirakot painii myös niiden samojen ja tuttujen haasteiden kanssa. Palkitsevaa kuitenkin on kun/jos löytää erilaisille koirakoille apua heidän treeneihin, mutta ehkä parasta on jos saa innostumisen lajiin syttymään tai tarttumaan. Innostus ja motivaatio tehdä töitä vie kuitenkin jo tosi pitkälle. Onhan se aika rankkaa kun tulee 12 ihan uutta koirakkoa viikonlopun aikana, ja aika lyhyessä ajassa pitää yrittää löytää se heille sopiva tapa työstää asioita. Laura oli myös järjestänyt sellaisen kivan paineen kun leirin toisena kouluttajana oli Elina Niemi, jolla kuitenkin on kaksi kertaa pidempi historia lajin parissa ja vaikka miten pitkä lista meriittejä. Kiva ja opettavainen viikonloppu kuitenkin takana. Saatiin nauttia aivan ihanista ruoista, saunasta ja ulkoporeista. Fidzi oli leirillä mukana ja sai pienesti tehdä treeniäkin vieraalla kentällä. Se on kyllä niin helppo koira ottaa mukaan minne vaan. Nyt sillä oli seurana Lauran Netta labbispentu. Hyvin matkustivat keskenään takakontissa ja Fidzistä taisi tulla Netan idoli. Kelit ei oikein suosinut leiriä, mutta sunnuntaina ei enää satanut yhtään niin paljon kuin lauantaina.

Siitä että on ollut kolme ihan erityylistä koiraa on varmasti ollut enempi hyötyä kuin olisin osannut ajatellakaan. Ella on opettanut ennenkaikkea kärsivällisyyttä. Jos nyt saisin beaglen pennun en tosin olisi varma olisiko mulla enää kärsivällisyyttä kouluttaa sitä tollaiselle tasolle. Nyt kun olen nähnyt että on se ruoho vihreämpää aidan toisella puolen ts. kyllä ne rodut joilla on luonnostaa sitä miellyttämisenhalua on niin paljon helpompia kouluttaa. Niza puolestaan on opettanut ehkä eniten ohjaajan ja koiran suhteen merkityksestä ja ennenkaikkea luottamuksen rakentamisesta. Sehän tuli puolivuotiaana mulle, ja oli silloin sitä mieltä että maailma on hyvin paha paikka. Fidzi kanssa nämä asiat oli "valmiina" ja sen kanssa on saanut keskittyä eri tapoihin viedä koiraa eteenpäin ja eri tapoihin opettaa asioita.



Ollaan me vähän ehditty treenamaankin. Auto kun päätti kaivata huoltoa niin olen saanut pitää pari etäpäivää. Näin meillä on ollut aikaa tehdä iltapäivätreeni. Ollan tehty jopa kaksi kertaa tällä viikolla neljän liikkeen kisanomainentreeni (ja korjaukset). Maanantaina oli z:ta, luoksetulo (suora), ruutu ja kaukot ja keskiviikkona oli seuraaminen, tunnari, luoksetulo (stopit) ja ruutu. Z:ssa seuraaminen edelleen matalaa mutta ei kai siitä pisteitä lähde niin ei niin paha kun asentovaihdot teki hyvin. Toki yritän nostaa sitä seuraamista palkkaamalla, eli ei se tohon saa jäädä. Ruudussa ei mennyt ekalla maahan, mutta luulen että se oli lätkän "syy" kun tarjosi kosketusta. Muuten teki hyvin. Keskiviikkona kaikki meni aika nappiin, eikä tehty korjaussarjaa. Merkkiä tosin otin erikseen, koska saisi olla nopeampi. Kisatreenin lisäksi on hinkattu ohjattua (suuntia, merkkiä ja palautuksia). Se on vaan niin rasittava liike. Jos ja kun se saataisiin kuntoon niin pakka olisi aika kivasti kasassa.

Tiistaina käytiin myös aksaamassa. Otettiin vaan hyppysarjaa, kääntymisiä ja keppejä. Eilen oli myös Ruskan ekat omat agilitytreenit. Oli aika pätevä. Kivaa jos pääse syksyllä takaisin 1-luokan kisakentille.

Tänään me jännätään ja peukutetaan kun Raw ja Marika menee uudenmaan nuorten koirien tokon valmennusrenkaan pääsykokeisiin. On ne niin hyviä että kyllä ne siellä pärjää.

Raw

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Passi ja hammasharja

Maanantaina tokoiltiin. Teemana häiriöinti. Aloitettiin Z:lla niin että Saija ensin huuteli "käskyä" ja me vaan seurattiin. Ei ongelmaa. Sitten otettiin niin että käsky-sanan sijaan Saija huuteli istu, maahan, seiso käskyjä. Ei mennyt lankaan tässäkään. Sitten tehtiin jättäviä. Ensin otettiin aina yksi vaihto/Z:ta ja sitten vaikeutettiin että vaikka kaksi seisomista ja istuminen. Ei mokannut kertaakaan! Toisessa seisomisessa oli vähän epävarmemmin pysähtynyt (ei varmaan uskonut kuulleensa oikein). Olin kuitenkin tosi tyytyväinen treeniin ja Fidzin suoriutumiseen vaikka seuraaminen oli aika matalaa. Kuunteli, ja se oli nyt pääasia. Sitten otettiin ruutua häiriöillä. Ensin sai mennä normaalisti (lätkä ruudussa). Sitten olin antavinani PALLOn Saijalle Fidzin nähden, ja mentiin ruutuun mutta ei jäänyt kiinni vaan teki hyvin! Seuraavaksi Fidzi joutui juoksemaan pallosateen läpi ruutuun. Tästäkin suoriutui hienosti. Sitten laitettiin palloja ruudun taakse. Tässä jouduin pysäyttämään, eli ei enää ajatellut lätkää, mutta totteli. Sitten otettiin pallot pois ja tehtiin normaalisti niin hah, olipa pienen bc:n päähän jäänyt ne ruudun takana olleet pallot eikä lätkä ollut enää mielessä. Menee aika hyvään paikkaan ilmankin sitä ajatusta siitä lätkästä, mutta haluan että ei mieti noita palkkoja. Pari kertaa sain toistaa lähetyksiä, että näin oikeasti sen taas tekevän töitä paikan (lätkän) eteen. Loppuun vielä pari merkin palkkausta, koska ruudun vetovoima kasvoi selvästi tossa treenissä.

Tiistaina ennen agilitytreenejä hain passit Nizalla ja Fidzille, koska me lähdetään toukokuussa Suomen rajojen ulkopuolelle kisaamaan, jee! Mennään jopa Viroon asti, mutta kuitenkin :) Lajina tällä kertaa agility, mutta kyllä tokokisatkin ulkomailla houkuttaisi kovasti. Pitää saada vaan seuraa mukaan. Yksin en uskalla lähteä.

Tiistaina aksattiin normaalisti Virkkalassa. Huomaan että Fidzi ei osaa kääntyä "normaalilla ohjauksella" kohdissa jossa esteitä tyrkyllä. Taitaa olla pahempi moka käynyt peruskoulutuksessa, mutta ei voi mitään, näillä mennään. Mietinnässä tosin on voiko tollaisia asioita enää opettaa vai jatkanko paikkaamalla näitä koulutusmokia valitsemalla ohjauksia mitkä toimii. Ärsyttää vaan kun pitää kikkailla "turhaan". Seuraavan koiran kanssa teen kaikki oikein (ihan varmaan).


sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Kurin puutetta?


Jotain viime viikolta. Tiistaina aksattiin Virkkalassa. Sain jälleen treenata kolme koiraa. Tehtiin mun suunnittelemaa treeniä, jossa teemana mm. leijeröinti ja keppien itsenäinen teko puomin toisella puolen. Aika kivasti meni. Fidzille oli selkeästi helpompaa kuin Nizalle. Fidzi tuntui muutenkin paremmalta. Hyppäsi paremmin ja kulki kovempaa. Ruskakin oli oikein pätevä. Tehtiin ekaa kertaa myös puomia ilman hihnaa. En uskaltanut ottaa omaa liikettä mukaan juurikaan, ja silti kiihdytti hirmuista vauhtia alastulelle. Ihana! Muutenkin meni taas tosi kivasti. Se on kyllä parissa kuukaudessa edistynyt ihan hirveästi.

Keskiviikkona taidettiin pitää vapaata ja torstaina päästiin Christan silmien alle tokoilemaan. Aloitettiin seuraamisella, ja hitsi että jännitti. Olisi vaan niin noloa jos mitään edistystä ei olisi näkyvissä. Mutta ei tarvinnut pettyä, koska meidän seuraaminen olikin kuulemma jo tosi hyvän näköistä. Vähän vielä välillä painautuu alas, mutta nousee takaisin kun tajuaa että ei tässä nyt ole palkkaa tulossa. Nyt pitää siis laskea palkan odotusta seuraamisessa, mutta oli kuulemma jo ihan eri näköistä. Olin niin tyytyväinen. Sitten katsottiin niitä noudon palautuksia. Christa sanoi että nyt se selvästi odottaa jotain ja ei voi tehdä liikettä nopeasti loppuun. Jeps, tässä tullaan saman ongelman ääreen mistä viimeksi kirjoitin. Fidzillä on ihan kamalan kova palkan odotus, ja koska olen yrittänyt välttää näkemästä noita meidän hitaita noudon palautuksia, niin olen tehnyt vauhtinoutoja ja PALJON. No nyt ollaan sitten siinä pisteessä että Fidzi odottaa sitä palkan esiintuloa eikä tule kovaa sivulle. Vauhtinouto on ihan loistava treeni, mutta siinä on tärkeää että sen osaa pilkkoa ja tehdä kaikki osa-alueet oikein. Mä en nyt ole tätä osannut tehdä ja tässä sitä ollaan. Tehtiin sitten Fidzin kanssa palkasta luopumistreeniä. Ihan simppeliä esim. että Christa ja Marika heitteli palloa ja Fidzin piti tulla siitä läpi sivulle. Kuulikohan ekalla kerralla kolmannella käskyllä mun sanovan jotain? Tämä ongelma onkin isompi kun tajusin ja se on nyt purettava. Olen muutenkin päästänyt mun kiltin koiran kuulema liian helpolla ts. mun pitää vaatia siltä enempi. Esim. kun tullaan kentälle se ei saisi moikata kaikkia ja ”käy siihen” käskyllä se ei saa lähteä muiden houkuttelemana hommiin yms. Nämä laitetaan nyt työn alle. Mietinkin,  että jos olisi jollain tapaa vaikeampi koira nämä olisi ihan itsestään selviä asioita, mutta nyt olen vaan lipsunut niissä. Paikallaloloissa ei ollut huomautettavaa. Näytettiin loppuun meidän luoksetulo ja se nyt meni ihan penkin alle. En tiedä oliko kentän pohja inha kun oli ihän kurävesilöllöä ja kuitenkin jäässä alta (eli kova ja kurainen) niin ei tullut vauhdilla, ei pysähtynyt hyvin eikä halunnut mennä maihin. Tästä en nyt jaksa ottaa stressiä koska kuitenkin on sen tehnyt tosi hyvin kun on pohja kunnossa.

Sehän osaa seurata!
Perjantaina hallilla tein alkuun seuraamisen, kaukot ja luoksetulon palkatta. Kaikki meni tosi hyvin. Ihanaa! Seuraamisessa välillä painui alas mutta paikka ja kontakti hyviä. Kaket on hienot ja myös luoksetulossa stoppsi hienosti, tuli sopivaa vauhtia ja meni hyvin maihin. Paikallaolojen jälkeen tehtiin Z:taa. Siinä pääpaino seuraamisessa mutta otin kaikki vaihdot erikseen eri kierroksilla. Ei tehnyt virheitä mutta seuraaminen on tossa niin paljon vaikeampaa. Noudon palautuksia ja sivulletuloja tehtiin kierrättämällä ja aika lyhyeltä matkalta. Teki kivasti koko treenin.

Lauantaiaamuna lähdettiin klo 8 vetämään 10 km juoksulenkki Nizan ja Fidzin kanssa. Oli kerrassaan ihanaa kun juuri ketään muita ei ole missään. Aurinko paistoi, ja oli sen verran pakkasta että kura ei lentänyt. Fidzillä on selvästi vaikeampaa ravata rennosti kovempaa kuin Nizan. Vaadin siltä kuitenkin ravia koska silloin joutuu käyttämään selkäänsä eri tavoin. Jos olisi saanut itse päättää, niin menisi sellaista pommpulaukkaa mikä varmaan johtuu noista kireyksistä selässä. Oli kuitenkin ihana huomata pitkästä aikaa että sunnuntaina venytteli myös takapäätään hyvin mitä ei vähään aikaa ole kunnolla tehnyt. Ehkä se tästä vetreytyy.