Viikonloppuna vietettiin leirielämää Mouhijärvellä Mäkelän Markon hyvässä opissa. Lähdettiin Tiinan kanssa matkaan jo perjantai iltana kun olivat luvanneet talvea etelään lauantai aamuksi. Onni oli että näin tehtiin, koska ihan kivasti sitä lunta oli tullut. Matkaan koirista lähti Niza, Fidzi ja Ruska. Fidzi ei osallistunut agilitykoulutuksiin, mutta sai tokoilla. Lauantaina tehtiin sen kanssa paikkamakuuta lukuunottamatta kaikki liikkeet ja sununtaina hiottiin vähän jättäviä, seuruuta, kaukoja ja luoksetuloa. Voi kun olisikin halli jossa olisi seinäpeilit. Oli niin kiva tehdä varsinkin seuruuta ja jättävien treeniä kun näki tasan tarkaaan mitä koira teki ilman että piti kääntyä katsomaan.
Nizan kanssa sunnuntain treenit kulki paremmin kuin lauantain. En tiedä oisko perjantain myöhäinen ajomatka (se ei juurikaan nuku autossa vaan istuu kuin tatti), ja se että ei uudessa paikassa osannut levätä yötä heti niin hyvin niin oli väsynyt. La-su yön osasi jo nukkua kunnolla ja sunnuntaina oli paljon paremmassa vireessä. Nizan treenit meni pääosin tosi kivasti. Opeteltiin myös ihan uusi ohjaus "kopteri" kun twisti on kuulema jo historiaa :) Oli kyllä ihan kivalta ja toimivalta tuntuva ohjaus, kun vaan sain sen vietyä päästä varpaisiin asti, eli oman liikkeen sujuvaksi. Tehtiin Nizan kanssa molempina päivinä treeniä pätkissä. Teemana: hyvää draivia ja usein palkkaa! Sunnuntaina loppu treeni tehtiin niin että lähdettiin radalle ja en tiennyt missä kohtaa tulee palkata. Tein vaan täysillä rataa ja Marko vaan huusi palkka aina välillä. Oli toimiva tapa koska näin itse veti koko ajan eteenpäin täysillä kohti seuraavaa estettä. Niza oli kyllä tapansa mukaan kovin pätevänä. Jokaisella pitäisi olla oma terapiakoira.
Ruska sitten. Se sai jällleen kehuja vauhdistaan ja elastisuudestaan. Se on kyllä ihanan kevyt ohjata! Liikaa on kuitenkin vielä liikkeessä kiinni eli tähän pitää kiinnittää nyt varsinkin palkkauksessa huomiota. Sen pitää malttaa pysähtyä palkalle vaikka itse jatkan matkaa. Enemmän pitäisi ottaa treeniin mukaan apuverkkoja tms. jotta vaikeissa hyppykulmissa saisi itse kuitenkin liikuttua sujuvasti ja verkot auttaisi koiran oikein esteille. Ilman niitä kun joutuu jäädä kökkimään ja varmistelelmaan ja silloinhan se ohjaus ei ole sitä mitä sen pitäisi olla. Lisäksi pitäisi vaan muistaa paremmin niiata merkkauksia koska niiden avulla kääntyy kyllä ihanasti. Sunnuntain treeni päästiin pätkissä melkein loppuun, ajatella! Lopun vauhtisuoraan mulla vaan ei ollut mitään jakoa joten siihen oli hyvä lopettaa. Oli kyllä tosi opettavainen viikonloppu varsinkin Ruskan kanssa.
Tämä oli Ruskan ihka eka leiri, ensimmäinen hotelli (motelli) reissu ja voi kun se osasi käyttäytyä hienosti. Lepäsi hotellissa rennosti, nukkui yöt täysin syvässä unessa ja paineli radalla 110-lasissa. Siinä on paljon piirteitä mitä itse haluisin seuraavalta koiraltani; nopea, elastinen, vauhdikas, tykkää juosta, palkkaantuu sosiaalisesti, iloinen, kiltti, järkevä, helppo kotona ja arjessa, terve, sosiaalinen, helppo palkata namilla ja lelulla, työnarkomaani... mistähän tuollasen itselleen saisi?
Nizan kanssa sunnuntain treenit kulki paremmin kuin lauantain. En tiedä oisko perjantain myöhäinen ajomatka (se ei juurikaan nuku autossa vaan istuu kuin tatti), ja se että ei uudessa paikassa osannut levätä yötä heti niin hyvin niin oli väsynyt. La-su yön osasi jo nukkua kunnolla ja sunnuntaina oli paljon paremmassa vireessä. Nizan treenit meni pääosin tosi kivasti. Opeteltiin myös ihan uusi ohjaus "kopteri" kun twisti on kuulema jo historiaa :) Oli kyllä ihan kivalta ja toimivalta tuntuva ohjaus, kun vaan sain sen vietyä päästä varpaisiin asti, eli oman liikkeen sujuvaksi. Tehtiin Nizan kanssa molempina päivinä treeniä pätkissä. Teemana: hyvää draivia ja usein palkkaa! Sunnuntaina loppu treeni tehtiin niin että lähdettiin radalle ja en tiennyt missä kohtaa tulee palkata. Tein vaan täysillä rataa ja Marko vaan huusi palkka aina välillä. Oli toimiva tapa koska näin itse veti koko ajan eteenpäin täysillä kohti seuraavaa estettä. Niza oli kyllä tapansa mukaan kovin pätevänä. Jokaisella pitäisi olla oma terapiakoira.
Ruska sitten. Se sai jällleen kehuja vauhdistaan ja elastisuudestaan. Se on kyllä ihanan kevyt ohjata! Liikaa on kuitenkin vielä liikkeessä kiinni eli tähän pitää kiinnittää nyt varsinkin palkkauksessa huomiota. Sen pitää malttaa pysähtyä palkalle vaikka itse jatkan matkaa. Enemmän pitäisi ottaa treeniin mukaan apuverkkoja tms. jotta vaikeissa hyppykulmissa saisi itse kuitenkin liikuttua sujuvasti ja verkot auttaisi koiran oikein esteille. Ilman niitä kun joutuu jäädä kökkimään ja varmistelelmaan ja silloinhan se ohjaus ei ole sitä mitä sen pitäisi olla. Lisäksi pitäisi vaan muistaa paremmin niiata merkkauksia koska niiden avulla kääntyy kyllä ihanasti. Sunnuntain treeni päästiin pätkissä melkein loppuun, ajatella! Lopun vauhtisuoraan mulla vaan ei ollut mitään jakoa joten siihen oli hyvä lopettaa. Oli kyllä tosi opettavainen viikonloppu varsinkin Ruskan kanssa.
Onnelliset leirieläimet lenkillä treenin jälkeen |