tiistai 31. maaliskuuta 2015

Elämänmuutos

Vauva-arki on vihdoin alkanut. Kaikki koirat ottivat tulokkaan vastaan omalla tavallaan. Niza on taas onnesta soikeena ja ihan super huolestunut ilme naamallaan jos vauva itkee. Jännä miten se niin rakastaa noita pieniä. Fidzi ja Ella kävivät nuuskuttamassa uuden tulokkaan, mutta eivät sen kummemmin ole kiinnostuneita koko asiasta. Zap taas, no sillehän tuollainen tuhiseva ja joskus myös huutava paketti on vallan uutta. Se oli aluksi selvästi "mustasukkainen" jos koirasta voi niin sanoa. Yritti punkea väkisin väliin kun vauvaa hoidettiin. Nopeasti kuitenkin hyväksyi oman roolinsa ja on myös ollut tosi kivasti vauvan kanssa.

Huomiosta kilpailua...
Koirilla on sattuneesta syystä ollut hieman vähemmän tekemistä viime viikolla, mutta nyt alkaa olo jo olemaan parempi ja on päästy tekemään kunnon kävelylenkkejä. Fidzi on saanut nyt tarkoituksella taukoilla mutta Zap on päässyt treenaamaan. Se on tehnyt metsässä esineitä ja tarkkuusruutua ja sitten tietty tokoa. Käytiin mm. sunnuntaina Heidin opissa HiHan kentällä. Pieni poika oli kehittänyt uuden jutun luoksetuloon. Aikaisemmin nimittäin juoksi ohi, mutta nyt myös törmäili ihan pokkana. Se taitaa tykätä olla vähän fyysinen :) Saatiin tähän kuitenkin Heidiltä toimivalta tuntuva apu (luopuminen), ja ainakin näytti että otti aivot mukaan hommaan tuolla tavalla. Sitten tehtiin seuruuta koska siinäkin tykkää olla "vähän" fyysinen (painaa helposti ja edistää). Tehtiinkin niin että luotiin painetta sivulla pysymiseen kun Heidi piti hihnan päätä ja yritti vetää Zappista pois sivulta perusasennossa ja seurussa. Vitsi en olisi ukonut miten hyvin pikku poika osasi laittaa vastaa (vaikka toki yritti että voisi seurata Heidiä kun se niin kovasti hänet sinne haluaa). Oli kyllä hyvä treeni! Paikallaolokin meni kivasti ryhmässä uusien koirien kanssa. Hyvä niin koska saatiin meidän eka koepaikkakin (jännää!). Muuten olen aika luottavaisin mielin, mutta seuruu ei missään nimessä ole siinä kunnossa kun sen joku päivä toivon olevan :)

Ajatella että pentumaisuudestaan huolimatta Zap täytti viikonloppuna vuoden! Järjettömän nopeasti on aika taas mennyt. Vuosi sitten oli kovin jännää aikaa odotella tietoa saisinko koiran siitä yhdistelmästä mistä haluan ja onneksi sain. Olen kyllä vieläkin niin onnellinen että sain tuon tulisieluisen pojan. On todellakin tuonut vauhtia ja vaarallisia tilantaita...juuri sitä mitä toivoin.

Niza reppana on ollut saikulla kun onnistui jossain telomaan varpaan kyntensä. Kynsi piti poistaa kokonaan ja tietty tosi kipeä. Nyt voi jo paremmin ja varaa jo jalalle niin on päässyt kävelylenkeille mukaan.

maanantai 16. maaliskuuta 2015

Luottopakki

Koska yllättäen suunnitelmat ei taaskaan mennyt ihan niin kuin ajateltiin, niin elämme edelleen odottavia aikoja. Suunnitelmien muutoksien johdosta päätin viime viikolla kysellä Fidzille koepaikkaa tokon viimeisestä karsintakisasta Lempäälästä. Koepaikkoja on niin vaikea saada ja sitten on toinen asia kun en tiedä miten olen itse kohta kisakunnossa, ja se sm:ien ilmottautuminen umpeutuu jo pian. Meillä kuitenkin kävi tuuri kun moni ilmeisesti peruutti koepaikkoja ja päästiin lauantaina kisaamaan. Uskalsin vielä kisata, kun ihanat kotijoukot lähtivät varmuudeksi päiväreissulle mukaan.

Ei ollut paras valmistautuminen tähän kisaan, mutta Fidzi on jo sellainen luottokoira että uskalsin sen kanssa lähteä vähän huonommallakin valmistautumisella. Tuomareina oli Riitta Räsänen ja Ralf Björklund. Ekassa Riitan kehässä tehtiin tunnari, z:ta, ohjattu ja kaukot. Siitä siirryttiin suoraan toiseen kehään, jossa tehtiin luoksetulo, seuruu, ruutu ja metalli. Loppuun oli Riitan kehässä paikkamakuu josta siirryttiin taas suoraan Ralfin kehään istumaan.

Tunnari 9,5: "hyvä lähtö. tarkasti oman, hieman ujo pa." Meni kivasti ja tulikin ok, mutta viime kokeeseen verrattuna oli taas sivulletulot huonompia kaikissa noudoissa ts. sivulletulon asennetreeniä pitää taas tehdä paljon, koska niihin saatiin jos sitä asennetta mutta nyt oli taas varovaisempi.

Z:ta 8,5: " alussa seur. painaa, istu ok, seiso ok, hyvä suora alas, lopussa hyvä seuruu". Asennoista vaikea sanoa, mutta seuruu ei tuntunut yhtään hyvältä.

Ohjattu 7,5: "Kuunteli merkille, ylimääräinen käsky -2 ja hieman vino pa". Lähti hyvin kaartaen oikealla, mutta koukkasi sitten keskikapulalle...eli jouduin korjaamaan ja sivulletulo sama kun tunnarissa ja lisäksi vino.

Kauko 9: "hyvä suora alas, vajaa seiso, selkeä s-i". Oli taas selkeästi nahkeampi kuin viime kisassa mutta ihan ok.

Luoksetulo 9: "seiso vähän vino". Itse tykkäsin ja tuli sivullekin parhaiten.

Seuraaminen 8,5: "aavistuksen vino ja ajoittain liian lähellä ohjaajaa". En tykännyt mutta ISON mahan takia tämä on nyt Fidzille ollut tosi vaikeeta joten annetaan anteeksi.

Ruutu 8,5: "saisi mennä nopeammin merkille ja reagoi luin? käskyyn". En saanut kunnolla viritettyä seuruun jälkeen ja näytti että oli vähän yllättynyt merkki käskystä, mutta jo toinen kisa jossa meni ruudussa taakse, joten pitää olla tyytyväinen.

Metalli 9: "loppu pa" Meni kivasti ja nosti nopeasti. Tulikin kivasti mutta se ihan loppu pa oli sama kuin muissakin noudoissa.

Molemmat paikallaolot tehtiin 10 arvoisesti joten yhteensä kertyi 285 pistettä ja 10.sija. Luottopakki ei pettänyt taaskaan, vaikka ei varmasti ole ihan helppoa koiralle kisata tokoa viimeisillään olevan ohjaajan kanssa! Nyt kuitenkin siis saatiin tulokset kasaan eli voidaan laittaa ilmottautuminen sm:iin, huh ja ihanaa.

Tarkoitus olisi nyt keskittyä Zappiin ja yrittää saada sille koepaikka huhtikuulle. Olisi kiva saada molemmat sm:iin. Lisäksi huhtikussa olisi mahdollisesti se nuorten koirien rinkiin haku. Zappisen meno on vielä "aika" hektistä kun intoa ja menohalua on PALJON, mutta on sitä saatu jo pikkasen pakettiin. Tykkään kyllä kovasti sen tavasta työskennellä; on ryhdikäs ja nopea <3 Toisaalta on hyvin kiihkeä ja hektinen mikä tuo aina omat haasteensa :)


keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Pienesti treeneistä

Viimeiset suuret vaakanumerot on nyt otettu (ihan kamalan kiva jos ei tarvitsisi enää noin isoja lukuja katsella)! Tokoa on minun suuresta koosta huolimatta jaksettu tehdä. Tiistain maneesitreenit oli taas vaan niin mahtavat molempien koirien kanssa. Fidzi teki kisamaisemman setin; ensin ohjattu, kaukot ja zeta ja sitten tunnari, luoksetulo ja ruutu. Voi että oli pieni bc iloinen ja se näkyi tekemisessä. Oli tosi kivaa tekemistä koko setti. Pieniä kauneusvirheitä toki, mutta ei mitään suurempaa korjattavaa joten korjauksia ei edes otettu vaan lopetettiin siihen että Fidzi tunsi olevansa taas ehkä paras ikinä.

Zap:kin pääsi tiistaina tekemään vähän enempi vauhtiliikkeitä kun maneesissa pohja on niin pehmeä ja pitävä. Tehtiin eka ruutua ensin pari kertaa lätkän kanssa, kerran ilman ja loppuun vielä lätkän kanssa vahvistus ja olipa se hieno. Olisi pitänyt ottaa videolla kun kuulema näyttää siltä että käskyn saatua lähtee niin että pomppaa ylös ja sutii ilmassa kun on niin kova kiire :) Kapulan kanssa otettiin palautuksia niin että appari pisti kapulan suuhun ja sai juosta pidemmän matkan sivulle asti ja tämäkin olisi tietty pitänyt saada videolle kun oli niin hieno! Tuli (jälleen) tosi kovaa, mutta osasi tulla siististi sivulle. Hieno poika! Loppun katsottiin jättäviä ja niiden loppuja eli sivulle palaamisia.

Zapin kanssa on nyt parissa treenissä otettu mukaan vähän palkatomuutta ja liikkuri. Toistaiseksi on ketjutettu vaan luoksetulo ja kapulan pito. Aika kivasti on tehnyt, mutta on se vaan niin kierroksilla kun tulee kentälle ekaa kertaa että ei se ihan helppoa ole. En oikein vielä tiedä miten saan seuraamisen tuohon pakettiin mukaan, Pitää varmaan ensi kerralla tehdä jonkun asteinen treeni alle (jossa saa juosta) ja sitten yrittää ketjuttaa joku seuraamisosio tuohon mukaan. Zap on tässä kyllä niin erilainen kuin Fidzi, jonka voi ottaa oikeastaan suoraan autosta kisaan. Zapin kanssa varmaan saan tehdä ensin kunnon lenkin ja koko evl:n läpi niin sitten pysyy kisasuorituksen käsissä :) Ei se kuitenkaan vissiin ihan kamalalta näytä, kun treenikaverit sunnuntaina sanoivat että hyvin voidaan laittaa hakemus nuorten koirien rinkiin (tai sitten olivat vain kannustavia).

Maneesitreeniä....
Näiden treenien jälkeen kolahti hyvin teksti minkä luin "Elä hetkessä, nauti joka hetkestä, tee asioita suurella sydämellä, ole kiitollinen joka hetkestä, ole kiitollinen omasta ja koiran terveydestä joka hetki. Ja kun vihdoin ymmärrät nämä, unohdat suorittamisen ja alat saada suurinta iloa ja intohimoa, minkä harrastuksesi voi sinulle antaa." Ja tuommoiset treenit on vaan se miksi tämä harrastus on vaan niin ihana. Huonompikin päivä ei voi muuta kun muuttua paremmaksi.

Lauantaina pitää varmaan "kiduttaa" itseään ja mennä katsomaan agilitykisoja, kun Ruska pääsee Saijan kanssa radalle. Kiva nähdä onko osannut kouluttaa koiralle sen verran jotain että toimii toistenkin kädessä. Samalla sitä aksakentän laidallaoloa voisi treenata tuon tulisielun kanssa, joka nostaa siitä aikamoiset kierrokset...