Hyvän mielen treenejä

Nyt on ollut harvinaisen onnistunut viikko treenien osalta. Kaikesta on niin hyvä mieli, kerrankin! Fidzi on treenannut ahkerasti tokoa. Maanantaina (kiitos Henkan) oli ihan etuoikeutettu olo kun päästiin treenaamaan niin taitavassa seurassa (tokon valmennusrenkaan ihmisten kanssa) kolme tuntia tokoa. Sain ideoita omiin treeneihin ihan katsomalla muiden treenejä, mutta lisäksi saatiin loistavia vinkkejä mm. meille ongelmalliseen liikkeestä istumiseen. Lisäksi Fidzi treenasi merkkiä, merkkiä ja ruutua (lätkä ruudussa), luoksetuloa läpijuoksuna ja käskytettynä niin että palkkasin paikallaolosta. Tunnari ja kaukot tehtiin liikkurin kanssa kokonaisina liikkeinä. Lisäksi paikallaolot. Lopuksi tehtiin vielä erilaisia häiriötreenejä, jotka oli vaikeita, mutta niin opettavaisia. Nämä neuvot ja ideat mitä taitavilta tokoihmisiltä saa on vaan melkein kultaakin kalliimpaa. Aivan mahtava treeni-ilta. Fidzi ei kuulema ole suvustaan paljon poikennut. Sanoivat että on hyvin samanoloinen (luonteeltaan ja liikkeeltään) kun Sina.  Onhan se imartelevaa jos verrataan tokon vuoden 2010 MM-kultaa voittaneeseen koiraan:)

Tänään oli sitten Niinun (agility)treenit. Otin vuorostaan Nizan treenaamaan, ja vitsi sen kanssa oli niin helpon tuntuista mennä. Rata oli aikamoista juoksemista, mutta ei siinä ollut meille mitään hirmuisen hankalaa. Taidettiin mennä 28-esteen rata lopuksi nollana läpi paitsi että palautin A:n kontaktille kun lähti liikkeestä mukaan. Niinukin sanoi että ohjaan Nizaan niin nätisti. Tätä lausetta olisi varmaan voinut jatkaa virkkeellä, "että mikä sen Fidzin ohjauksessa on niin vaikeaa?". En tiedä tuleeko se varmuus ajan kanssa, mutta Nizan kanssa agility tuntuu vaan niin hyvältä, helpolta ja sujuvalta. Osaan jo suunnitella radan niin että se yleensä toimii hyvin. Fidzin kanssa ei vielä olla lähellä tätä ns. agilityn turvallista varmuusvyöhykettä, mutta ehkä me senkin kanssa sinne päästää. Sitten puhuttiin vähän kontakteista. Otan nyt Nizalla kontakteilla käyttöön periaatteen, että jos karkaa niin laitan sen maahan ja sitten voin jatkaa rataa tai laittaa koiran vähäksi aikaa pois. Pääasia on, että  kerron JOKA KERTA (jos karkaa) että teki väärin ja siinä pysähdytään (enkä ota kontakteja uudestaan).

Nyt me laitetaan ihan oikeesti ne kontaktit kuntoon!

Agilityn SM:t

Tämä viikonloppu hujahti Nastolassa agilityn SM tunnelmissa. Herätys taas aikaisemmin kuin kukko laulaa (univelkaa on hyvin kerätty lomaa varten) Autoon pakkasin sekä Ellan että Fidzin. Niza joutui jäämään kotimieheksi.

Maksit aloittivat (vaikkakin myöhässä mikä loi pieniä ongelmia loppupäivään). Tuomarina joukkueradalla oli Anne Huittinen. Rata näytti ihan mentävältä. Oli siinä pari kohtaa jota mietin pitkään, mutta sain niihin omasta mielestä ihan toimivan suunnitelman. Fidzi oli joukkueen toinen koira. Pari koirakkoa ennen meitä Marika tuli kertomaan että medien rataantutustuminen oli alkanut. Maksien aikataulujen venähdykden takia olin jo saanut Ellan siirrettyä luokan viimeiseksi mutta koska koirien paikkaa ei saanut vaihtaa niin muuta ei ollut tehtävissä. En tosiaan voinut mennä tutustumaan toiseen rataan ja sitten juoksemaan toista.

Fidzin kanssa rata meni oikeastaan juuri niin kuin olin suunnitellut! Ainut että okserin rima tuli alas. Voi olla että oma liike oli tässä kohtaa liian raju, kun käännös oli 180 astetta toiseen suuntaan. Lopussa sitten en ollut ymmärtänyt rataantutustumisessa että koira pitäisi ottaa siinä kohtaa tiukemmin haltuun ja niin sain lennätettyä Fidzin hypyn väärälle puolelle, harmi. Fidzi oli kuitenkin hieno! Teki tasan niin hyvin kuin osasi.

Maalissa koira Riinalle leikitettäväksi ja juosten medien rataantutustumiseen. Ehdin juosta radan kerran läpi. Luomalan rata ei ollut vaikea muistaa. Onneksi siinä kuitenkin vielä katselin muutaman koirakon, koska en ollut tutustumisessa huomannut yhtä hyppyä ollenkaan. Opettelin sitten rataa kehän reunalta vähän aikaa ennen koiran hakua.

Ella oli tohkeissaan kun ymmärsi pääsevansä radalle. Leikki jopa murinaleikkiä lelulla:) Lähtöön veti haukkuen. Tiesin että ei tule istumaan lähdössä kauan, mutta onneksi alku ei sitä vaatinut. Tehtiin niin hyvää rataa kuin pystyttiin. Okserin rima tuli harmittavasti myös Ellalta alas. Tämä kuitenkin oli ihan "treenin puutetta". Ella ei vaan hahmottanut toista rimaa. Ihanneaikakin alittui eli tuloksena 5 RV. Ei voi olla kuin tyytyväinen. Koira on viimeksi kisannut syksyllä ennen loukkaantumistaan, ja yhdet treenit tehnyt ennen SM-kisoja. Ellan motoksi sopii; "lahjattomat treenaa". Taisipa olla ainut rotunsa edustaja myös tänä vuonna. On mulla vaan niin upea beagle!

Lopputuloksena Hiiden Haukkujen joukkue ei makseissa saanut tulosta ja medeissä oltiin sijalla 37/49. Hyvän mielen kisat nuo kuitenkin oli. Kummatkin koirat teki parastaan. On ne ihania! Ensi vuonna jos vihdoin pääsisi sinne yksilökisaan. Siinä taas yksi tavoite lisää.

Treeniä ja terveysasiaa

Viime viikonloppu hujahti tokon SM:iä seuraten. Hitsi kun olisi tehnyt mieli olla itse mukana kisaamassa, mutta katsojan rooliin oli tällä kertaa tyytyminen. Ja olihan se upeeta seurata toinen toistaan hienompia suorituksia!

Maanantaina me päästiin (kiitos ihanan Saijan!) Elina Jänesniemen koulutukseen (ja laji vaihtui agilityyn tässä välissä). En ole ikinä aikaisemmin ollut Elinan koulutuksessa, mutta tykästyin ihan hirveesti. Suoraan sanottuna paras agilitykoulutus missä olen pitkään aikaan ollut. Tehtiin 28-esteen treeni (kaikki rimat laitettiin 65:een). Ekalla kerralla piti mennä rata läpi alusta loppuun virheistä huolimatta. Ajattelin että tökkäisi useammankin kerran ennen maalia, mutta yllättävän hyvin meni. Tehtiin virheet vaan kepeillä kun vaikeahkoihin avokulmiin ohjaajan piti mennä rynnimään koiran päälle. Sitten tehtiin pätkiä kokeillen eri ohjaustapoja.

Ihana treeni: sai/piti kokeilla eri ohjauksia, tuli ihan uutta asiaa josta jäi kotiin ihan konkreettista harjoittemista, ja saatiin vielä paljon onnistumisia. Ihanaa oli vielä kuulla, että mulla onkin herkkä ja hyvin kääntyvä koira! En tiedä miksi, mutta maanantain treenissä ei ollut käännösten kanssa mitään ongelmia kun ohjaus oli kunnossa. Loistava pieni koira. Hyvillä mielin kohti SM-joukkuekisaa (Fidzi siis vei Nizalta joukkuepaikan).

Sitten terveysasioita. Ensin ikävimpiin juttuihin. Ellan siskolla ja muutamalla sisarpuolella on diagnosoitu kilpirauhasen vajaatoiminta. Ellallakin on sairauden oireisiin viittaavia oireita, kuten ihotulehdukset ja korvien töhniminen. Lisäksi on iän myötä tullut äkäisemmäksi toisia koiria kohtaan (ja tämäkin kuulema voi olla yksi oireista). Eli SM-kisojen jälkeen kun vien Ellan rokotuksille niin otetaan myös kilpparitestit. Eikä nyt heitetä kirvestä kaivoon ennen kun tulokset on tullut (ja joo tiedän että siihen on lääkitys).

Sitten mukavampia terveysasioita. Fidzi kävi tänää Niinan luona fysioterapiassa (voitti kisoissa lahjakortin). Ihana oli kuulla että koko koira on tosi hyvässä kunnossa. Mitään jumeja yms. kipukohtia ei löytynyt ollenkaan, vau! Saatiin ohjeita miten voin vielä vahvistaa syvien lihasten käyttöä ja ravausta lenkeillä (laukkaa niin helposti), mutta kaikki oli paremmin kun ok. Loistavaa, koska Fidillä on kuitenkin aika rankka kevät takana.

Ensi viikonloppuna kisataankin agilityn SM:t Nastolassa. Ella ja Fidzi on lähdössä Hiiden Haukkujen joukkueisiin lauantaina. Katsotaan jos itse pääsisi vielä sunnuntaina paikan päälle kannustamaan tuttuja.

välineurheilua...

Koirat on nyt varusteltu kesää ja treenejä varten. On  hankittu uudet märkäloimet, ohjatun kapulat, merkkejä, palloja, naruja yms. Oma lomakin alkaa Juhannuksesta...

Kisaraportti x 2

Perjantaina lenneltiin (ihan sananmukaisesti) Ojangossa Mia Laamasen kiemuroilla agilityradoilla. Mukana sekä Niza että Fidzi. Näistä kisoista ei ole kovin paljon sanottavaa, meni persiilleen. Ekalla radalla kummallakaan koiralla ei onnistunut vaikea avokulma kepeille, ja lisäksi kummatkin teki elämänsä ensimmäisen lentokeinun! Oikeesti, keinu ei ollut laskenut ollenkaan kun se oli jo suoritettu. Otettiin keinu uudestaan joten tästä hylly(t). Ollaan treenattu keinuun vauhtia, mutta ei tämä ihan ollut tavoite :p. Toisella radalla Nizalla ei pysynyt enää puomin eikä A:nkaan kontaktit kasassa. Otin A:n uudestaan ja poistuimme radalta. Fidzi ei kestänyt puomilla jyrkkää takaaleikkausta vaan putosi pois. Tehtiin sen kanssa sitten kaikki kontaktit kunnon pysähdyksillä, ja poistuimme radalta. Ihan kamalat kisat. Mikään ei onnistunut.

Sitten toisen lajin kuulumisiin. Sain viime viikolla kisakutsun kokeeseen, johon en tiennyt edes saaneeni paikkaa. Ei kuitenkaan ollut sille sunnuntaille sen suurempia suunnitelmia niin laitoin koiran tiedot ja maksun menemään. Tuomarina kokeessa toimi Harri Laisi. Päivä tuntui paahtavalta vaikka auton mittari näytti "vaan" 23 astetta. Eikö sitä ole vielä tottunut lämpösiin säihin vai mikä, mutta alkoi kyllä heikottamaan pitkä päivä tuulettomalla hiekkakentällä. Kokeeseen oli ilmottautunut 11 EVL koirakkoa. Me olimme seitsemänsiä eli toisen paikkamakuun eka koirakko.

Kisa aloitettiin normaalisti paikallaoloilla; istuminen ja makuu. Muut liikkeet tehtiin putkeen, mutta sekalaisessa järjestyksessä.

Istuminen: 10

Makuu: 10

Olivat kuulemma erinomaisia. Hyvä niin.
Tunnari: 9. Pito oli hyvä (ei sikariotetta)! Vähennys ehkä siitä, että juoksi kapuloiden ohi.
Ruutu:10 Merkki huono! Muuten ok.
Kaukot: 9,5 En tiedä mistä meni puolikas piste.
Seuraaminen: 9,5 Ei ollut parasta. Varsinkin hidas kävely tuntui tosi huonolta, ja juoksussa edisti.
Metalli: 10 Ok, mutta hidasteli, ja pito saisi olla parempi
Luoksetulo: 9 Omasta mielestä ihan ok stopit. Vauhti vikassa välissä hitaampaa (tulee kyllä laukalla). Tämä pistää silmään kun sitä pitäisi nyt treenata.
Z:ta: 7 tarviiko edes sanoa...istuminen meni seisomiseksi. En ala!!! Joku mättää tässä ja kovin.
Ohjattu:9 ihan kauhea!!! Tuurilla tuli nämä pisteet. Fidzi oli juoksemassa merkin kautta suoraan kapuloille. Sain sen stopattua ja ihan vahingossa jäi vielä merkin kehän sisäpuolella, ja kun nenäkin oli juuri oikeaa kapulaa kohti niin päästin sen hakemaan kapulan. Ja joo eihän siinä arvostelussa tarvitse ottaa huomioon miten se koira on siinä merkillä, mutta niin...Fidzillä ei ollut ajatusta koko asiasta. Oli jostain syystä tosi epävarman oloinen koko liikkeen suhteen?

Tuloksena 297,5p, 1-tulos, KP ja 2/11 sija. Hirmuiset pisteet, mutta koe tuntui vaan huonolta varsinkin muutamien asioiden osalta, eikä koiran virekään ollut ihan normaali. Vaikuttiko lämmin keli siihenkin vai onko vaan ollut liikaa hommaa, en tiedä. Ennen seuraavaa koetta on pakko saada merkki ja liikkeestä istuminen kuntoon, mutta onneksi siihen on nyt vähän aikaa.  Ensi viikonloppuna saakin sitten ihastella upeita koirakoita tokon SM-kisoissa.

"On se tokokin hikistä hommaa"

Sitä tätä ja tota

Viime lauantaina matkattiin oman seuran porukan kesken Turkuseen Lentsun koko päivän kestävään tokokoulutukseen. Fidzin kanssa otettiin katsottavaksi merkki, ruutu, seuraaminen, luoksetulo ja tunnarin pito tai otto.

Aloitettiin merkillä; siinä ongelmana on että oon tehnyt nyt sitä kahdella tapaa. 1) "merkki"-sanalla, jolloin koira hakeutuu itse oikeaan paikkaan merkille ja 2) kierrättämällä jolloin itse oikeasti pysäytän koira. Ongelmana on 1) vaihtoehdossa vauhti, ei mene täysillä kun miettii ruutua tai kapuloita ja 2) vaihtoehdossa sitten ne paimenkaaret. Halusin nyt kysyä Lentsulta, että mille tielle tässä kannattaisi lähteä. Lentsun mielipide oli että 1) vaihtoehto on paras, mutta en vaan saa hyväksyä hitaita merkkejä (lähetän usein hetsaamalla). Ja tietty sitä palkkaa paljon pelkästä merkistä.

Ruudussa ongelmana on paikka (hakeutuu helposti liian eteen, ja saan korjattua paikan niin sama ongelma aina uusii ja uusii mutta tähän avuksi vaan yksinkertaisesti lätkä (melkein aina ruutuun).

Seuraaminen oli kuulema hienoa. Juoksussa helposti edistää, mutta nopeilla stopeilla tulee varmasti helpolla kuntoon. Luoksetulossa stopit olivat kuulema loistavia, mutta vikan välin vauhti ei ollut enää samaa kuin kahdessa ekassa, eli siihen täytyy kiinnittää huomiota. Alkaa aijaamaan sitä palloa niin helposti kun on tehty suoraan palkkaan niin paljon. Saatiin nopeeta vauhtia vikaan väliin niin että suhisin (joka tarkoittaa palkkaa), mutta en antanut palloa ennen kuin oli sivulla. Tunnariin tehtiin kapulan ottotreeniä maasta ja vauhdista. En tiedä saanko ikinä sitä "sikariotetta" pois, mutta täytyy vaan tehdä selväksi että ottaa miten ottaa mutta sitä ei sovi pudottaa.

Helatorstaina oli Hi-Ha:n epikset, johon menin Ellan kanssa. Ella on viimeksi juossut agilityrataa joskus viime syksynä. Meni ihan kivasti, vaikka saatiinkin kerättyä 15 RV. Pari kieltoa ja rima. En vaan ohjannut sitä niin tarkasti esteeltä esteelle mitä olisi pitänyt :/ Nizakin pääsi tekemään kontaktitreenin, ja tosi hyvin tekikin. Ajatus oli täysin pysähtyä sekä puomilla että A:lla. Katsotaan mitä tänään kisoissa käy, kun ei ole omat esteet eikä kotikenttä. Ainakin tiedän että Niza osaa ja tietää mitä minä siltä odotan!

Ella ja palkinnot. Möllikisojen 2. sija.

Agilitun SM-kisat lähenee, ja pitäisi osata päättää kumman koiran (Nizan vai Fidzin) haluan joukkueeseen. Alunperin se oli tottakai Niza, mutta Fidzin kanssa on alkanut sujumaan kokoajan paremmin. Tosi vaikeeta päättää, kummallakin on hyvät ja huonot puolensa. Saattaa olla, että Ellakin pääsee puolustamaan viime vuoden kultaa (jos käydään vaikka vielä toisissa epiksissä treenaamassa ennen kisoja, heh).