Mistäs sitä taas aloittaisi, kun tämä päivitystahti on niin huima...Edelliseen päivitykseen "näytönpaikka" päivitykseen on toki helppo palata, ja todeta että Zap ja minä pääsimme TOKO- valmennusrenkaaseen (Valmennusrengas)! Olen kyllä tosi iloinen tästä. Arvostelu näyttökokeesta
"Vilkas koira, jota ohjataan hyvin. Vire oli vähän veitsenterällä. Vauhdista huolimatta tekee työt huolellisesti ja yritteliäästi. Suorituksessa oli muutama tekninen virhe esimerkiksi ruutuliikkeessä ja seuruun peruutuksessa. Koirakossa on paljon potentiaalia, mutta mielentilan ja vireen kanssa on tehtävä huolellista työtä":
En voisi olla enempää samaa mieltä tuon arvostelun kanssa. Zapin tekeminen tällä hetkellä on todellakin veitsenterällä, eli mennään aika kaikki tai ei mitään periaateella. Lisäksi se mielentila on toki yksi iso, mutta ei niin helppo asia, minkä kanssa tehdään työtä koko ajan.
Eka valmennusrenkaan leirikin on jo takana. Kouluttajina leirillä oli Satu ja Christa. Etukäteen jännitti kyllä tosi paljon miten me siellä leirillä pärjättäisiin, kun tiesin että Zap on niin henkisesti kun fyysisesti koko porukan junnuin. Mahtava oli kuitenkin huomata että Zap on kasvanut henkisesti taas tosi paljon. Se selviytyi sellaisista haasteista ja häiriöistä, mikä vuosi takaperin olisi varmasti ollut ihan mahdotonta. Toki paljon on vielä työmaata tuon fokuksen ja keskittymisen suhteen, mutta paljon se on siinä jo myös kehittynyt.
Ennen leiriä ehdittiin käydä parissa kokeessakin. Mahduttiin mukaan Vantaan edustusjoukkueen valintakokeeseen. Ajattelin että se olisi hieno tilaisuus kerätä noista kisoista kokemusta, ja sitähän me saatiin (VIDEO). Harmittava virhe oli ruudun takarajan ylitys (jota en viitsinyt yrittää korjata kun Zap teki niin kivasti enkä ollut ihan varma onko sisällä vai ulkona). Muut suuremmat pistevähennykset oli Z:ssa (hektinen seuruu), seuruussa (pitäisi olla tasaisempi), luoksetulossa (huonot stopit, mutta tein päätöksen että en hallikaudella vielä niitä hinkkaa) ja tunnarissa. Tunnarin teki kyllä itsekseen jo tosi hienosti, koska se on Zapille tosi vaikea liike tehdä rauhassa. Kaikki nämä ongelmat tai haasteet on kyllä hyvin tiedossa ja työn alla...
Lisäksi pääsiäisenä käytiin myös kisaamassa. Voin kertoa että meille on todella vaikea paikka kun koe on aamulla aikaisin, ja halli on niin pieni että siellä ei ole mahdollista purkaa koiraa oikeastaan ollenkaan. Googlasin hallin lähistöltä kentän jossa käytiin tekemässä aamutreeni (tunnin aamulenkin jälkeen), mutta yöpakkasten takia en pystynyt tekemään niin kunnolla treeniä kun olisin toivonut. Jotenkin kuitenkin saatiin pakkaa pidettyä kasassa 1-tuloksen verran mutta mm. seuraamisessa mieli keuli taas kunnolla. Ihana päästä nyt kokeilemaan kisaamista ulkokentillä jossa on ennen koetta mahdollisuus kunnolla purkaa koiraa.
Aika paljon on Zapin elämässä ehtinyt tapahtua uusia juttuja tämän vuoden aikana. Kaikista sen antamista haasteista huolimatta, on ollut niin suuri ilo tehdä sen kanssa näitä asioita yhdessä ja havahtua välillä siihen kuinka asiat on edenneet. On se vaan niin mulle tehty koira <3
Fidzikin pääsee huomenna taas "oikeiden" harrastusten pariin, kun se aloittaa Luukaksen kanssa lapsi-agilitykurssin. Hauska seurata miten se homma etenee :)
"Vilkas koira, jota ohjataan hyvin. Vire oli vähän veitsenterällä. Vauhdista huolimatta tekee työt huolellisesti ja yritteliäästi. Suorituksessa oli muutama tekninen virhe esimerkiksi ruutuliikkeessä ja seuruun peruutuksessa. Koirakossa on paljon potentiaalia, mutta mielentilan ja vireen kanssa on tehtävä huolellista työtä":
En voisi olla enempää samaa mieltä tuon arvostelun kanssa. Zapin tekeminen tällä hetkellä on todellakin veitsenterällä, eli mennään aika kaikki tai ei mitään periaateella. Lisäksi se mielentila on toki yksi iso, mutta ei niin helppo asia, minkä kanssa tehdään työtä koko ajan.
Eka valmennusrenkaan leirikin on jo takana. Kouluttajina leirillä oli Satu ja Christa. Etukäteen jännitti kyllä tosi paljon miten me siellä leirillä pärjättäisiin, kun tiesin että Zap on niin henkisesti kun fyysisesti koko porukan junnuin. Mahtava oli kuitenkin huomata että Zap on kasvanut henkisesti taas tosi paljon. Se selviytyi sellaisista haasteista ja häiriöistä, mikä vuosi takaperin olisi varmasti ollut ihan mahdotonta. Toki paljon on vielä työmaata tuon fokuksen ja keskittymisen suhteen, mutta paljon se on siinä jo myös kehittynyt.
Ennen leiriä ehdittiin käydä parissa kokeessakin. Mahduttiin mukaan Vantaan edustusjoukkueen valintakokeeseen. Ajattelin että se olisi hieno tilaisuus kerätä noista kisoista kokemusta, ja sitähän me saatiin (VIDEO). Harmittava virhe oli ruudun takarajan ylitys (jota en viitsinyt yrittää korjata kun Zap teki niin kivasti enkä ollut ihan varma onko sisällä vai ulkona). Muut suuremmat pistevähennykset oli Z:ssa (hektinen seuruu), seuruussa (pitäisi olla tasaisempi), luoksetulossa (huonot stopit, mutta tein päätöksen että en hallikaudella vielä niitä hinkkaa) ja tunnarissa. Tunnarin teki kyllä itsekseen jo tosi hienosti, koska se on Zapille tosi vaikea liike tehdä rauhassa. Kaikki nämä ongelmat tai haasteet on kyllä hyvin tiedossa ja työn alla...
Lisäksi pääsiäisenä käytiin myös kisaamassa. Voin kertoa että meille on todella vaikea paikka kun koe on aamulla aikaisin, ja halli on niin pieni että siellä ei ole mahdollista purkaa koiraa oikeastaan ollenkaan. Googlasin hallin lähistöltä kentän jossa käytiin tekemässä aamutreeni (tunnin aamulenkin jälkeen), mutta yöpakkasten takia en pystynyt tekemään niin kunnolla treeniä kun olisin toivonut. Jotenkin kuitenkin saatiin pakkaa pidettyä kasassa 1-tuloksen verran mutta mm. seuraamisessa mieli keuli taas kunnolla. Ihana päästä nyt kokeilemaan kisaamista ulkokentillä jossa on ennen koetta mahdollisuus kunnolla purkaa koiraa.
Aika paljon on Zapin elämässä ehtinyt tapahtua uusia juttuja tämän vuoden aikana. Kaikista sen antamista haasteista huolimatta, on ollut niin suuri ilo tehdä sen kanssa näitä asioita yhdessä ja havahtua välillä siihen kuinka asiat on edenneet. On se vaan niin mulle tehty koira <3
Fidzikin pääsee huomenna taas "oikeiden" harrastusten pariin, kun se aloittaa Luukaksen kanssa lapsi-agilitykurssin. Hauska seurata miten se homma etenee :)