maanantai 24. kesäkuuta 2013

SM:t takanapäin ja toiset edessäpäin

Loma lähenee, ja kiire vaan tuntuu kasvavan. Just nyt tuntuu että stressitaso pysyisi huomattavasti matalammalla jos ei olisi lomaa ollenkaan. Ajatella että vaikka ei ole vuoteen ollut lomaa (muuta kun "pakolliset" pyhät), niin hyvin sitä vielä jaksaisi tai melkein paremmin jos ei pitäisi saada kaikkea valmiiksi just nyt ennen lomaa. Hektisen elämän rytmin takia on myös päivitykset jääneet...

Viikko sitten kuitenkin kisattiin agin SM:t Kirkkonummella. Lauantaina Niza oli HiHan joukkueessa, ja starttasi luottokoiran paikalla eli ankkurina. Meidän radalle lähtö ei kuitenkaan sujunut hirmuisen ihanteellisesti kuin kaksi edellä olevaan koiraa jouduttiin loukkaantumisen takia kantamaan kehästä pois. Ensimmäinen koirista juoksi suoraan päin A:ta, ja sai varmasti jonkin asteisen aivotärähdyksen. Aurinko oli laskenut paistamaan suoraan A:n takaa niin että koirat ei sitä hahmottaneet. Toinen koira puolestaan juoksi putkesta ohjaajan jalkoihin. Juuri ennen kuin olisi ollut meidän vuoro startata pidettiin neuvottelu ja A-este vaihdettiin toisen väriseksi. Jouduimme sitten odottamaaan lähtökarsinassa aika pitkään. Tästä odottelusta tai omasta ylijännittyneestä fiiliksestä (luokkaantumisten takia). Niza oli kuin viritetty jousi. Ei suostunut millään pysymään lähdössä. Kerran kävin palauttamassa mutta varasti uudestaan. Plörinäksi meni tämä rata. Juoksi myös kaikki kontaktit läpi korvat takana. Toisaalta varastaminen saattoi olla meidän onni, koska en näin ehtinyt vedättämään A:lle ja Niza selvitti esteen turvallisesti. Meidän jälkeinen koira nimittäin taas törmäsi A:n ja koko este vaihdettiin pois radalta. HiHan joukkue jäi kuitenkin tänä vuonna ilman tulosta kun alla oli ennen meidän suoritusta kaksi tulosta.

Sunnuntaina oli vuorossa yksilöt molempien kanssa. Fidzin kanssa muuten ihan ok rata, mutta okserilta olisi pitänyt paremmin linjata kepeille. Otti keppivirheen kun painoi tokaan väliin. Nizan kanssa pääsy finaaliin taas loppui yhteen riman pudotukseen. Harmi, mutta sitähän se agility on. Molempien kanssa kuitenkin ehjät radat ja hyvä fiilis.

Hihan 2013 joukkueet © Marjo Saarinen
Ruskan kanssa agitreenit on juoksutauon jälkeen jatkunut kivasti. Nyt on treeniteemana kontaktit, rengas, kepit yhdisteltynä muihin esteisiin. Vauhdin kanssa ei vielä onnistu. Suoralla alkaa jo kivasti lukea esteitä eli eteenpäin on menty. Tavoitteena olisi syksyllä startata 1-luokassa mutta katsotaan miten treenit etenee.

Ensi viikonloppuna olisi edessä tokon sm:t. Lähtönumero on meillä puolen välin tienoilla, eli aikamoinen parannus vrt. viime vuosi jolloin mentiin juoksuisten kanssa ihan viimeisinä. Viime vuoden menestys oli niin hieno, että sitä on vaikea ylittää, mutta parhaammme yritetään. Treenit on mennyt ihan kivasti (ainahan sitä hiottavaa on mutta silti kivasti). Ainoastaan ohjattu (varsinkin nurtsilla) on vaikea. Jos ei näe kapuloita, niin kaartaa keskelle ihan liian helposti. Toivotaan lyhyttä hyvin hoidettua nurtsia :) Tänään olisi vielä kenraalitreenit. Keskiviikkona vaihdetaan laji agiin ja torstaina pidetään vapaapäivä, että vältetään paniikkihinkkaustreeneiltä.
 

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Suklaata ja siideriä

Treenaamattomuuden ahdistus työmatkan takia piti purkaa heti viikonloppuna. Lauantaina tehtiin kotipihatokoa (kaikki vauhdittomat liikkeet) ja kun sunnuntaiksikaan ei saatu treeniseuraa niin tehtiin aamulenkin yhteydessä auringon paahteessa loput liikkeet nurtsilla. Nämä oli kyllä sellaisia hyvän mielen rallattelutreenejä:)

Maanantaina treenattiin Saijan kanssa nurtsilla. Otettiin Z:taa, luoksetuloa, tunnaria, ohjattua ja paikallaolot. Z:ssa ahdistaa kun alussa seuraamiskäskyllä on ensin niin pystyssä ja siitä sitten jossain vaiheessa tipahtaa. Ero noissa pään asennoissa on vaan niin dramaattinen että se häiritsee. Osaisinpa kertoa että se kultainen keskitie olisi se paras. Plussaa kuitenkin että ei ole sekoittanut asentoja pitkään aikaan. Luoksetulo oli nyt nurtsillakin aikas tosi hyvä (jee!). Tunnarinkin teki kivasti vaikka viikonloppuna omassa pihassa vähän mokaili (mutta taisi olla aika intopiukassa kun oli useamman päivän treenitauko alla työmatkan takia). Ohjatussa ihan kelvollinen merkki. Ainahan voisi mennä kovempaa. Vasemman haki ihan hyvin, oikeaa ei meinannut löytää pitkästä nurtsista, mutta hyvin teki kaaren silti. Toi liike on vaan mun (ja siitä syystä meidän molempien inhokkilistalla), mutta pitää yrittää nyt tehdä sama temppu kuin luoksetuloon ja tehdä siitä se paras liike, jotenkin? Paikallaoloissa tuli istumiseen vähän häiriötä, mutta teki hyvin. Makuussa ei sitten puolestaan meinannut mennä maihin kun oli selvästi sellaisessa moodissa "että kyllä istun paikallaan vaikka olisi mitä häiriöitä". Makuu itsessään ok.

Keskiviikkona meillä oli agilityssä hauskat Saijan kisatreenit. Meidän piti tuoda treeneihin yksi suklaapatukka ja siideri/koira ja ne sitten jaettiin menestyksen mukaan. Eka yritys ei lähtenyt hirveen hyvin kun molemmat tiputti takaakierto/päällejuoksussa 65cm riman. Toisella yrityksellä Nizan kanssa nollarata mutta Fidzin kanssa jäätiin varmaan viidennelle esteelle kun kääntyikin paremmin mitä osasin odottaa. Loppuun vähän kelloteltiin ja pieni ahdistus kun en nähtävästi vieläkään osaa valita meille niitä nopeampia vaihtoehtoja. Mikähän päivä sen osaisin?

Torstaina käytiin katsomassa aivan ihania vesikoiranpentuja. Olivat tällä hetkellä 6 vko vanhoja ja niin reippaita. Onneksi niillä oli kaikilla jo oma tuleva koti tiedossa. Mä en vaan tiedä ottaisinko seuraavaksi koiraksi perron vai bc:n. Kummassakin rodussa on hyviä ja huonoja piirteitä. Ehkä se on sitten se sopiva yhdistelmä sopivaan aikaan joka ratkaisee (olettaen että vielä siitä saan pennun).

Luukas on saamaa mieltä että me tarvittaisiin koiranpentu :)

Tänään oli sitten Christan koulutus. Aloitettiin seuraamisella, ja TAAS tuli hyvin esiin tuo pään ongelma joka ei ole kyllä ollut treeneissä ihan noin paha vähään aikaan mutta hyvä kai että ne ongelmat tulee esiin. Hitaassa käynnissä pään asento on hyvä niin tehdään vähän kuurina niin että seuruut alkaa hitaan kautta. Sitten otettiin Z:taa. Siinä seuraaminen on parantunut, mutta nyt pitää ottaa asentotreeniä erikseen. Ollaan nyt tehty niin paljon seuruuta Z:ssa että ei ole niin avoin asentokäskytyksille. Lisäksi huomiona että otan koiran mukaan liian aikaisin mikä johtaa siihen että on liian edessä. Niin yksinkertaista mutta en taas ole itse tajunnut. Tuli niin paljon paremmin seuruuseen kun joutui vähän itse kirimään. Z.ssa myös kulmat työn alle. Niitä pitää tehdä pysähdysten kanssa kuurina. Vaikka ei se ihan hirmu hyvältä tuntunut niin ei se kuulema yhtään huonolta näyttänyt. Asentoja otettiin erikseen ja ne teki tosi hyvin. Sitten tehtiin kisamaisesti kolme liikettä Christan valinnan mukaan. Sanoin että ihan mitkä tahansa muut mutta ei ohjattua. No tietty me otettiin sitten se ohjattukin. Ei kuulema ongelmia kiertämällä niitä voi välttää. Kumma juttu.

Tehtiin sitten luoksetulo, metalli ja ohjattu. Luoksetulo oli tosi hyvä! Ajatella että tämä liike oli talvella vielä ihan surkea ja nyt se on oikeasti yksi parhaimmista. Mä olen tosta niin onnellinen. Metallia piti huonosti. Huomasi että oli isompi metalli millä on yleensä tehty. Ohjatussa yritti mennä keskelle, mutta sain korjattua. Christa kuitenkin näki meidän molempien ahdistuksen tähän liikkeeseen joten sitä sitten purettiin enempikin. Nyt kuurina palautuksia taaksevapauttamalla eri tavoin (ei kuitenkaan vauhtipalkkaa) ja nostoista (kaarista) palkkaa erikseen. Oikeastaan tosi hyvä että tänään purettiin meidän vaikeita liikkeitä ihan urakalla. Kyllä me ne vielä selätetään!

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Viron matka

Viikko sitten pakattiin autoon neljä koiraa ja kolme ihmistä (Luukas lähti mukaan). Hyvin mahtui kaikki kamat rattaineen ja telttoineen. Edessä oli kisareissu lahden toisella puolen, eestinmaalla. Se oli meidän ihan ensimmäinen kisamatka ulkomaille.


Kisat pidettiin nurmella. Osallistujiahan tuolla toistaiseksi on paljon vähemmän kuin Suomessa, mutta aikataulut sen verran löysempiä että kyllä siellä aikaa menee. Radat oli mukavia, eli niissä myös haastetta.

Lauantaina kisat meni kerrassaan surkeasti. Ihan selvästi yritin liikaa enkä pystynut ohjaamaan rennosti ja tekemään normaalia rataa. Sain molempien koirien kanssa kummaltakin radalta hyllyt. Harmitti. Fidzi vielä vähän teloi itseään kun yritti lähteä okserin välistä pujottelemaan, ja sen jälkeen vielä meinasi tulla puomilta pari kertaa alas? Kulki kuitenkin puhtaasti radan jälkeen joten jatkettiin. Toisen radan olisi nollalla voittanut, mutta siinä tuli Nizan kanssa ihan outo virhe. Onneksi Milla nappasi Liekin kanssa nollavoiton (saivat uuden tittelin), niin ei ollut ihan turha kisapäivä! Toinenkin minien ratavoitto meni hienosti Suomeen.

Yöksi ajeltiin aika lähelle hotelliin josta oli ihanan lyhyt matka rannalle kävelemään. Kaikki neljä narttua oli täysin sovussa pienessä hotellihuoneeessa vapaana keskenään. Aika hienoa!

Sunnuntaina kolmen tunnin eläintarhakierroksen jälkeen jatkettiin kisaamista. Edessä oli yksi hypäri ja KV- kisa joka sisälsi hypärin ja agiradan. Ekalla hypärillä Nizalle harmittava vitonen juuri sellaisessa kohdassa jota mietin. Olin alussa kiinni pakkovalssissa ja kun siitä jatkettiin kovaa pituudelle jonka jälkeen hyppy vinoittan ja putki sekä kepit edessä tyrkyllä niin en saanut kumpaakaan koiraa suoriltaan siihen vinohypylle. Tämä meni treenilistalle. Fidzin kanssa tämä ratakin ihan kamalaa räpiköintiä.

KV-kisan ekalla radalla vihdoin onnistutiin Nizan kanssa tekemään suhteellisen rento nollarata, joka riitti myös voittoon. Fidzin kanssa tältä radalta tuli ainakin pari rimaa alas. En enää edes muista oliko muuta? Viimeiselle radalle oli jo hieman kiire kun laiva satamassa ei tiettävästi odota matkustajia. Oli kuitenkin kerrassaan hieno tunne kun onnistutiin Nizan kanssa tekemään toinenkin nolla KV-kisassa! Siitä sitten juostiin aika haipakkaa pienelle jäähdyttelylle, autoon ja matkalle satamaan. Fidzin vikan radan jätin väliin kun ajattelin että ei ole mitään toivoa kun ekalta radalta tuli virheitä. Luulin väärin.

Lähdetiin kisapaikalta tietämättä mitä kisassa kävi. Meillä oli käsitys että KV-kisassa ekalla radalla pitää tehdä tulos, jotta on mukana KV-kisassa. Luulimme myös että kahden radan yhteistulos on se mikä ratkaisee voiton, mutta olimme väärässä. Tavallaan. Niza voitti kokonaiskisan kahden radan yhteistuloksella (nollavoitto!), mutta CACIAGi jaettiinkin toisen radan tulosten perusteella, eli koska Niza tuli agilityradalla toiselle sijalle se sai vaan VARA-CACIAGin, ja kokonaiskisassa toiseksi tullut voitti CACIAGin koska se voitti toisen radan. Tämä kun selvisi niin hieman harmitti että Fidzin kanssa jäi koko toinen ja ratkaiseva rata juoksematta. Hieman ehkä oudot säännöt? Enkä oikeastaan vieläkään tiedä miten tou tulossysteemi tuolla menee, koska medeissä caciagin oli saanut koira joka oli saanut ekalta radalta hylätyn.

Nizan voitto! Oli vissiin oikean lajin ruusukkeet loppuneet?
Hieno reissu joka tapauksessa. Pitää lähteä vielä ehdottomasti uudestaan. Suuret kiitokset vielä Heinosen perheelle joka toi meidän palkinnot ja kisakirjat takaisin Suomen maalle.