sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Vapaa viikonloppu

Viikonloppu vietettiin ilman mitään sen suurempia etukäteissuunnitelmia. Olipa ihanaa kun ei tarvinnut laittaa herätyskelloa soimaan, tai muutenkaan miettiä että johonkin aikaan pitäisi jossain olla. Itsellä on tapana elää tätä elämää aika vauhdilla niin välillä tällaiset aikalisät on vaan niin terapeuttisia ja niin tarpeellisia.

Perjantai iltana käytiin Aapon, Nizan ja Fidzin kanssa pidemmällä juoksulenkillä. Olipa ihanaa. Lämmin syksyinen ilta ja raikas metsä. Juokseminenkaan ei tuntunut ollenkaan pahalta. Ellaa en raaski juoksulenkeille ottaa. Tekee hyvin selväksi että ei siitä tykkää.

Lauantaina käytiin Aapon ja koirien kanssa kentällä. Aapo teki Nizan kanssa pientä pätkää, jossa harjoitteli välistävetoja, taaksetyöntöjä ja serpenttiiniä. Aika pätevää vaikka ei enää niin helppoa. A:lla jouduin avustamaan Nizan käskytyksessä kun ei millään vesiäinen uskonut Aapon kontaktikäskyjä. Hienosti kuitenkin menivät. Fidzi harjoitteli keinua, tiukkoja käännöksiä (ilman rimoja) ja rengasta. Vedättämällä tuli taas pari kertaa renkaan ali. Kielsin ja uusin. Onneksi tekee tätä virhettä kentällä, niin ehkä saan sen taas karsittua pois? Lisäksi pari ohjatun hakua.

Sunnuntaina tokoiltiin HiHan ryhmätreeneissä. Tehtiin metallia ensin kisamaisesti ja sitten tosi vinoilla heitolla. Fidzi teki hienosti ja korjasi ilman apuja hypylle. Sitten ohjattua. Nyt taas vasemmalle hakiessa kääntyi niin tiukasti ympäri että meni keskelle. Kuntelee kyllä korjauksia mutta silti. Tarvitsee jatkaa kaarteiden treenaamista sekä opettaa se kapulan ylittäminen. Merkkiä tehtiin erikseen. Teki ihan kivasti. Tunnariin otettiin vähän haastetta ja Mari teki meille tunnariseinän pinoten kapulat päällekkäin. Fidziläinen suoriutui hienosti ihan omin avuin. Treenin loppuun Mari kommentoi että Fidzillä kyllä on pää hyvin kasassa. Olipa kiva kuulla muiltakin, koska minustakin sillä on oikein hyvä pää.

Sunnuntaina saatiin oikein iloisia uutisia kun Lentsulta tuli tieto että päästiin mukaan MM-tiimiin. Nytkö me ollaan sitten virallisesti matkalla menestykseen? Ensimmäinen leiri olisi lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. En meinaa jaksaa odottaa. Ryhmässä on tosi taitavia koirakoita, ja kokeneita ohjaajia. Toivottavasti me pärjätään mukana.

© Suvi Pitkänen

2 kommenttia: