maanantai 17. syyskuuta 2012

Hymyssä suin

Viikonloppu meni mökin perustuksia rakentamaassa. Hiekkaa tuli lapioitua sen verran että niska-hartiasärky vaihtui koko selän jomotukseksi. Kaikki särky on kuitenkin täysin sen arvoista, että ensi syksynä saa nauttia näistä syksyisistä keleistä omassa mökissä keskellä ei mitään. Koirat oli mukana rakentamassa. Ei varsinaista pidempää lenkkiä saaneet mutta 8h ulkoilua päivässä päivä takasi niillekkin hyvät yöunet.

Tokotreenit on Fidzin kanssa mennyt tosi ihanalla fiiliksellä. Tänäänkin tuli kissoja ja koiria taivaalta. Puut oli puolesta välistä taittuneet kovan tuulen takia, ja meillä oli vaan kivaa. Tehtiin vielä palkattomuutta. Ketjutin neljä liikettä tai 3 ja puoli kun ruutu toimi palkkana. Oikein kivasti. Ei oikestaan edes huomannut palkkaamatomuutta, koira siis. Pitäisi tehdä näitä paljon enemmän jotta se ei olisi itsellekkään mikään juttu:). Käsittämättöntä että jäikin niin hyvä mieli treeneistä vaikka ei edes olleet virheettömät. Fidzi mokasi paikallaistumisen ja painui tuulen voimasta? maihin. Mutta joku viisaampi on mulle joskus sanonut että virheitä ei saa pelätä. Ne on yksi tapa vahvistaa koiran osaamista koska pääsee kertomaan selkeästi mitä koiraltaan oikeasti haluaa. Virheitä korjaamalla tulee liikkeistä entistä "vahvempia". Taidan itse uskoa tähän:)


Se oikeasti näyttää hymyilevän :)

Agilityssä Nipsulainen on ollut aika pro. Fidzin kanssa rengas aiheutti taas viime treeneissä ahistusta. Oli jo hyvin hämärää ja vedätin mutta ei silti saisi tulla ali! Laitoin riman esteeksi kun toisti virhettä liian helposti. Kummallinen ja tosi rasittava tämä sen kehittämä rengasongelma...

Ella rukka satutti viime vikolla jalkansa. Pelkasin jo että sen varvas meni nyt lopullisesti, mutta parin päivän totaalilepo auttoi eikä beaglen ontumista enää oikeastaan huomaa. Ihme että Ella on se joka useimmiten loukkaantuu vaikka vähiten noista hötkyää. Onneksi on nyt kuitenkin taas kunnossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti