Kohti Tamperetta

Tänään tuli tieto siitä, että Fidzi on läpäissyt karsinnan ja pääsee näin ollen osallistumaan tokon sm:iin. Saan siis kisata Tampereella kahden koiran kanssa. Ihanan jännää taas kerran! Mahtava kun on saanut kisata Fidzin kanssa sm:ssä joka vuosi kun sillä on ollut EVL oikeus! Viime vuoden kisat meni jotenkin oman suorituksen osalta kehnommalla fiiliksellä (1-tuloksesta huolimatta), joten nyt toivotaan sitä samaa fiilistä mitä oli Pieksämäellä ja Kuopiossa. Se on se meidän tavoite!

Zap puolestaan sai paikan uudenmaan koirien tokorinkiin. Tosi mukava juttu (vaikka se näyttö ei ihan parasta ollutkaan). Vappuna Zap tapasi sisarruksiaan kun tokoiltiin Lahdessa tähän tapaan.. Zapin kanssa mietittiin mm. sosiaalista palkkaa ja seuruuta tai sitä miten saisin siitä tasaisen. Näytönkin palaute oli hyvin tilannetta kuvaava: "Hyvä kontakti, paikka ok, liian tiivis, nojaa, vino." Jep, en saa nyt yhtään sallia tuota painamista. Temmon nopeuttamisella mm. haetaan nyt ainakin hieman enempi tasapainoisempaa lopputulosta. Mutta on ne kaikki sisarrukset vaan niin samanoloisia TurBo pentuja.

Iti, Karma, Zap, Siri, Zip ja Trix (Super ei päässyt mukaan)

Heidin kävi eilen taas kouluttamassa HiHassa, ja se treeni taisi tulla nyt juuri oikeaan aikaan. Mun ajatukset aukesi siitä että autan tuota koiraa vieläkin ihan liikaa mm. lätkän ja lelujen kanssa (tämä on peräisin siitä että Zap ääntelee todella herkästi jos ei tiedä mitä tehdä ja siksi olen tehnyt treenit sille niin helpoksi että se tietää mitä tehdä ja näin ollen meillä ei ole ääniongelmaa). No nyt ollaan tultu siihen tilanteeseen että se ei oikeasti ajattele itse mitään...juoksee vaan ja sitten huutaa jos ei tule palkkaa. Ei kiva. Meni jälki-istuntotreeniksi että saatiin poika ajattelemaan, mutta vaikeuttamalla treeniä poika hiljeni ja otti pienet aivonsa käyttöön. Eli vain se että Heidi heitteli leluja merkin eteen sai aikaan sen että Zap mietti enempi merkkiä ja sitä oikeata paikkaa, HILJAA! Lisäksi sitä meidän yhteisen kuplan rakentamista jatkettiin. Tähän  Zap lopulta illan pimetessä vastasi sillä ilmeellä kun olen toivonut (sulki oikeasti Heidin kokonaan pois). Teki sen eka "käy siihen" treeninä, mutta sen treenin jälkeen sulki sivullakin häiriöt pois. Loisto koira ja nyt vaan pitää uskaltaa alkaa haastaa enempi tuota poikaa. Sitä pitää vieläkin niin pentuna, mutta onhan se jo vuotias :) Olen varmasti tehnyt sille ihan liian helppoa treeniä, varsinkin kun tuota alokasta on nyt aika paljon tehty. Osu ja uppos eilinen oppi.

Tänään Zap, Ruska ja Fidzi pääsivät Marin käsittelyyn. Olin äärimmäisen ylpeä siitä miten rauhassa Zap antoi itsensä hoitaa. Lisäksi se oli vielä aika hyvässä kunnossa mikä oli ihan loistavaa (koska sen meno on niin päätöntä että pelkäsin sen olevan ihan lukossa). Fidzi avattiin vaan nopeasti ja sillä on oma pidempi aika parin viikon päästä. Ruska pitää hoitaa myös uudestaan muutaman viikon päästä kun oli sen verran lukossa niskasta lähtöisin.

Viime viikolla uskaltauduin ensimmäisiin agilitytreeneihin pitkästä aikaan eli siitä sekin taas lähtee...toivottavasti. Vielä Ruska sai juosta enempi kuin ohjaaja, mutta ei se pahalta tuntunut vaikka juoksukuntoa saa taas varmasti vähän hakea.