Zappisen kanssa on nyt tokoiltu aika tiiviisti ja se on vaan niin siistiä. Alokasluokkaa on tehty palkatta (paitsi sitä hyppyä pitäisi mennä ottamaan kentälle). Olen yrittänyt opetella miten toimin sen kanssa kehässä ja toistaiseksi näyttää olevan paras kun kehun rauhallisesti ja laitan koiran "käy-käskyllä" maihin, jos on odottelua. Näyttää että kiihtyy loppua kohti ja varsinkin kun alokasluokan liikkeissä ei saa niin paljon juosta (mitä toinen tahtoisi). Sille varmasti käy palkaksi ylemmissä luokissa juoksuliikkeet :) Lisäksi ohjelmassa on ollut mm. merkin opetus (ja luopumiset eri asioissa). Opetan merkin suoraan niin että on liikkuri ja ohjatun kapulat mukana, koska tuo koira on niin hulluna kapuloihin että ehkä pääsen näin hieman helpommalla tässä taistelussa sitten joskus.
Hauska kyllä huomata kuinka Zappisen myötä oma motivaatio treenata tokoa on taas noussut ihan uudelle levelille. Varmasti siksi kun pääsee alusta taas rakentamaan kaikkea eri tavalla ja uusilla tavoitteilla. Toko (tai oikeastaan kaikki tekeminen) on sen kanssa vaan niin hienoa, sillä sen asenne on vaan niin ihana. Tekee kaiken niin intensiivisesti että pakostahan siinä tulee täysin hurmioitunut olo. Toki se on vielä kamalan kesken ja häiriöherkkä ja kaikkea muuta, mutta tietyt palaset mitkä osaa antavat vaan uskoa että siitä voi vielä joku päivä tulla tosi makea (jos en onnistu sitä sössimään). Sekin on uskomatonta kuinka nopeasti vastaa treeniin kun vaan osaan kertoa mitä haluan. Seuraaminen on sen kanssa ollut haastavaa saada tasaiseksi, mutta eilen otin lenkille musiikin soimaan korviin ja tehtiin seuruta ja vitsi että tuli jotenkin tosi hieno tunne. Kävely tuntui helpolta. Tunsin koiran mutta se ei painanut eikä edistänyt. Kyllä se vielä joku päivä saadaan kuntoon. Koko ajan on kuitenkin parantunut. Zapin kanssa muutenkin tekeminen ja varsinkin seuruu näyttää tasoittuvan mitä enempi sitä tekee. Aloitukset on niitä hankalimpia.
Viime torstaina käytiin Espoossa uimassa Zapin ja Fidzin kanssa. En ole koskaan aikaisemmin käyttänyt koiria uimalassa, mutta päätettiin testata. Nizaa ei voinut ottaa mukaan kynnen takia ja Ella nyt ei arvosta uimista vaan "halvaantuu" vedessä. Alku hämmennyksen jälkeen en meinannut saada Zappista enää altaasta pois. Ui "rantaan" ja hyppäsi uudestaan takaisin. Oli niin hurmioitunut ja onnellisen näköinen kun koira voi olla. Hyvin muisti mistä on kyse vaikka ei kesän jälkeen ole uinut ja silloinkin ehti kunnolla uida vaan muutaman kerran. Voi olla että pitää käydä uudestaakin.
Fidzikin on treenannut. Sen ohjelmassa on pääpaino ollut peruuttamisessa, seuraamisessa (jättävissä) ja sivuilletulojen asenteessa. Lisäksi on tehty kierron jälkeen asentotreeniä. Nämä tekee aika kivasti! Vaikein on saada se kiertämään se oikea kohde :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti