Lokakuu- ja lajista näkee sen?

Ihan ei ole mennyt kaikki (taaskaan) niin kuin olin suunnitellut. Tarkoitus oli osallistua useampaan koulutukseen, mutta koulutukset on yksi toisensa jälkeen peruutunut. Harmi. Ja koska piti olla koulutuksia niin en ole ilmoittanut ketään kisoihinkaan. Meillä on ollut muutama ihan (koiramenoista)vapaa viikonloppu. Kivaa tosin sekin on ollut, kun ilmat on ollut aivan ihania. On tehty lenkkiä ja treeniä ja nautittu perheen kesken ajasta ilman kiirettä.

Kaikki yhdessä

Nyt on tokotreenit vienyt agista voiton. Fidzin kanssa kotitreeneissä kaukojen jähmeys on saatu pois kahdellakin tapaa a) kun tekee ruokakipon kanssa niin ei jumita (on niin kiire saada ruoka että vaihdotkin on hyvin nopsia) b) peruutuksen kautta tekee myös nopeita vaihtoa ja sitten on vielä ihan erikseen jumpattu c) niitä hyppyratoja (mutta ehkä tätä ei tarvita jos saadaan toi ruokakippo asenne kentälle). Kenttätreeneissä teemoina on aika paljon ollut ohjattu, ruutu ja z:ta. Z:ssa nyt ainakin tuntuu että seuraamisasento on parantunut mutta sitä on aika vaikea itse nähdä. Ohjattua ja ruutua on tehty samalta merkiltä, eli välillä lähetyksiä ruutuun ja sitten ruudun puoleinen kapula jne. Paljon olen yrittänyt vaikeutettaa. Ollaan tehty mm. pimeällä ja lehtiä täynnä olevalla kentällä niin että kapulat ei näy. Onnnistumisprosentti kasvaa koko ajan, jee! Lisäksi olen kokeillut että en viritä treeneissä Fidziä sanallisesti liikkeisiin, eli sen pitää olla kuulolla ilman tätä. Ehkä tämäkin on auttanut? Nyt on tokosta aika hyvä fiilis molemmilla. Toivottavasti se jatkuu.

Ruskan kanssa ollaan viikottain aksattu kerran tai pari. Sekin menee koko ajan paremmin. Sunnuntaina teki kontaktitkin jo ihan ok (ei valmiit mutta paremmat). Kepit on sille vielä radalla vaikeita kun ei vaan ehdi ajatella sisäänmenoa on vaan niin kiire. Kun tietää missä kepit on niin ei mitään ongelmia. Sain Ruskan jälki-ilmottua ensi sunnuntain kisoihin eli ekat hallistartit olisi sen kanssa edessä. Oikein kivaa!

Nizan kanssa meillä on viikottain agilityn terapiaistunto(treenit). Se vaan on niin ihana. Senkin kansa olisi tarkoitus kisata jokunen startti vielä toivottavasti tässä kuussa.Viime aikoina (varmaan siitä syystä että Niza 8-vuotis synttärit lähenee) oon alkanut kiinnittää huomiota että Nizakin jo nukkuu aika paljon kotona ollessaan. Niin sekin vaan vanhenee....aika on mennyt niin huomaamatta. Haikeeta on ajatella että nyt pidetään kuntoa yllä ensi kesän todennäköisesti viimeisiin arvokisoihin. Haluan osata lopettaa ajoissa. En halua jättää lajia vasta kun koira selvästi hidastuu tai kun se satuttaa itsensä niin että ei pysty jatkamaan. Haluan antaa sille virkeät ja terveet eläkevuodet, ja siksi näin. Eli nautitaan nyt ihan täysin rinnoin jokaisesta treenistä.

Ellakin voi hyvin. Kohta olisi aika varata aika verikokeeseen ja tarkistaa maksan vointi. Toivotaan että beageli on vielä pitkään aiheuttamassa lisää harmia hiuksia.