Viime viikon aksatreenit alkoi sillä, että piti ääneen sanoa mitkä on omat tavoitteet ensi kesään mennessä. Joku viisaampi on sanonut että tavoitteet pitää uskaltaa sanoa ääneen muillekin,muuten ne on vaan unelmia joiden toteutumiseen ei ole valmis tekemään oikeasti töitä, eikä ehkä itsekkään usko niiden toteutumiseen. Itse allekirjoitan tämän. Meidän tavoite ensi kesään mennessä agilityssä on saada kaikki esteet osaksi rataa ja lisäksi mahdollisimman paljon itsenäistä osaamista jokaisen esteen suorittamiseen. Tavoite otettiin heti "käsittelyyn" koska tehtiin ihan ekaa kertaa A:ta radalla tai muutaman esteen pätkässä. Ja minun yllätykseksi Zapilla on tosi kiva ajatus two-on two-off kontaktista, vaikka toistojen määrä A:lla on tosi vähäinen. Olen enempi vahvistanut tätä käytöstä/tarjoamista eri paikoissa lenkillä. Yksi Zapin lemppari onkin kun saa juosta vatsalihastelineille tarjoamaan kontaktia. Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi kesän tavoitteita.
Tokossa on edelleen ollut enempi ja vähempi haastetta. Ruudun paikka on kateissa. Menee takareunasta yli ja se on ihan oma moka. Fidzillä oli joskus ongelma että kääntyi liian aikaisin ja jäi ihan ruudun etureunaan, niin fiksuna ihmisenä korjasin tämän ongelman Zapilla. Päätin siis että Zapille ei tätä ongelmaa tule .No ei tullut EI. Ihan menee nätisti takaa yli. Suuri uutinen: älä tee toisen koiran ongelmasta toiselle koiralle ongelmaa! No nyt ollaan kuitenkin tilanteessa että tuntuu että en saa Zapin paikkaa korjattua ilman lätkän apua. Mutta koska ei olla pitkään aikaan käytetty lätkää oikeastaan missään kunnolla, niin ensin pitää tarkentaa sen kriteerejä ilman ruutua. Muutenkin tuntuu että on niin paljon palasia useammassa liikkeessä treenattavana, että saa nähdä milloin me uskalletaan ensi kertaa EVL:ään. Tokossakin pitäisi miettiä lähitavottaita. Olin ajatellut että käytäisiin ensi vuoden karsinnoissa keräämässä kokemusta jonkun kokeen verran, mutta katsotaan ehditäänkö saada kaikki siihen malliin että se olisi järkevää tai edes mahdollista.
Fidzin kanssa on ensi viikonloppuna jännää kun lähdetään ihka ekaa kertaa ulkomaille kisaamaan tokoa. Ruotsissa kun on vielä vanhat säännöt niin suunnataan sinne. Saatiinpa 1-tulos tai ei niin ihana uusi kokemus meillä on ainakin edessä. Tosi kiva lähteä matkaan! Fidzi on myös ilmoitettu ekaan ihan uuden lajin kisaan :)
Nizan 11-vuotis syntymäpäivä lähestyy, ja ihana kun se voi vielä niin hyvin. Sydän ei ole pahemmin haitannut. Ainoastaan kovasti innostuessaan vähän yskii (mutta ei lenkeillä tai levossa). Useammalla lenkillä on nyt tullut jotenkin tosi kiitollinen olo siitä, kun kaikki koirat on yhtä aikaa niin hyvässä kunnossa että voi tehdä niiden kanssa yhteisiä pitkiä lenkkejä eikä ketään tarvitse jättää kotiin. Toivottavasti näin jatkuu vielä pitkään!
Tokossa on edelleen ollut enempi ja vähempi haastetta. Ruudun paikka on kateissa. Menee takareunasta yli ja se on ihan oma moka. Fidzillä oli joskus ongelma että kääntyi liian aikaisin ja jäi ihan ruudun etureunaan, niin fiksuna ihmisenä korjasin tämän ongelman Zapilla. Päätin siis että Zapille ei tätä ongelmaa tule .No ei tullut EI. Ihan menee nätisti takaa yli. Suuri uutinen: älä tee toisen koiran ongelmasta toiselle koiralle ongelmaa! No nyt ollaan kuitenkin tilanteessa että tuntuu että en saa Zapin paikkaa korjattua ilman lätkän apua. Mutta koska ei olla pitkään aikaan käytetty lätkää oikeastaan missään kunnolla, niin ensin pitää tarkentaa sen kriteerejä ilman ruutua. Muutenkin tuntuu että on niin paljon palasia useammassa liikkeessä treenattavana, että saa nähdä milloin me uskalletaan ensi kertaa EVL:ään. Tokossakin pitäisi miettiä lähitavottaita. Olin ajatellut että käytäisiin ensi vuoden karsinnoissa keräämässä kokemusta jonkun kokeen verran, mutta katsotaan ehditäänkö saada kaikki siihen malliin että se olisi järkevää tai edes mahdollista.
Fidzin kanssa on ensi viikonloppuna jännää kun lähdetään ihka ekaa kertaa ulkomaille kisaamaan tokoa. Ruotsissa kun on vielä vanhat säännöt niin suunnataan sinne. Saatiinpa 1-tulos tai ei niin ihana uusi kokemus meillä on ainakin edessä. Tosi kiva lähteä matkaan! Fidzi on myös ilmoitettu ekaan ihan uuden lajin kisaan :)
Nizan 11-vuotis syntymäpäivä lähestyy, ja ihana kun se voi vielä niin hyvin. Sydän ei ole pahemmin haitannut. Ainoastaan kovasti innostuessaan vähän yskii (mutta ei lenkeillä tai levossa). Useammalla lenkillä on nyt tullut jotenkin tosi kiitollinen olo siitä, kun kaikki koirat on yhtä aikaa niin hyvässä kunnossa että voi tehdä niiden kanssa yhteisiä pitkiä lenkkejä eikä ketään tarvitse jättää kotiin. Toivottavasti näin jatkuu vielä pitkään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti