maanantai 15. helmikuuta 2016

Palkkaa passiivisuudesta

Viikko sitten viikonloppuna oli mm-tiimin leiri ja Zap sai luvan siirtyä Fidzin paikalle, joten pääsi ekaa kertaa elämässään yksin leireilemään. Mari oli kouluttamassa. Oli hyvin silmiä avaava leiri. Tavallaan tiesin missä mennään, mutta nyt tiedän hyvin konkreettisesti. Zap oli syksyn treeneissä aika hyvä, kun tehtiin enimmäkseen rauhallisia liikkeitä ja palkattiin tosi rauhassa. Loppu syksyn ja talven onkin nyt sitten saanut tehdä myös juoksuliikkeitä, ja niiden mukana on virekkin noussut VAIKKA olen paljon yrittänyt keskittyä palkkaamaan mm. nameilla ennen lähetystä vauhtiliikkeisiin jne. Olen kuitenkin tehnyt aika paljon treeniä niin että olen laittanut nameja Zapin eteen maahan, vapauttanut siihen, ja syömisen jälkeen vasta on saanut liikekäskyn. Kokonaisuuksissa tai muutaman liikkeen ketjutuksissa tämä tapa ei kuitenkaan vie eteenpäin, koska kyllähän se tietää milloin ne namit on siinä ja milloin ei.


Upouudet kapulat <3
Nyt ollaan sitten siinä tilanteessa että liikeosaaminen on ok (ei missään nimessä täydellistä), mutta liikkeiden alut ja loput ei ole hyviä, siirtymisistä puhumattakaan. Zapille liikkeiden suoritus taitaa olla suurempi palkka kun oikea palkka ja siksi onkin hieman haastavampaa saada paketti kasaan. Toki tätä ei olla paljon treenattukaan, eli ei kai voi olettaakkaan. Nyt leirin jälkeen ei tosin olla muuta tehtykkään :) Olen nyt todella paljon keskittynyt varsinkin vauhtiliikkeiden alkuihin ja nostanut vaatimustasoa niissä vaikka se ääni aina näissä pelottaakin. Eli esimerkiksi kun me mennään ruudun lähetyspaikkaan ja sanon Zapille että tehdään ruutu (ja jos jossain niin näissä liikevirityksissä Zap on hyvä, eli tosiaan tietää vihjesanasta mikä liike on seuraava ja se nousee jo tässä vaiheessa). Nyt kuitenkin ennen lähetystä olen pyytänyt sitä istumaan, siirtynyt pois sen sivulta ja pyytänyt sitä uudelleen sivulle tai vaikka käskenyt maahan. Sitten kun on pystynyt tekemään tämän hyvin ja HILJAA on ensin saanut namin ja sitten olen heittänyt lelun maahan ja vasta kun on kuulolla esm. sivulla niin vapautan lelulle. Eli palkkaan sitä passiivisuudesta. Liikkeen on myös päässyt suorittamaan välillä lennosta ja välillä sivulta kun on ollut hyvä mutta siitä en nyt ole palkannut kun sosiaalisesti. Tuntuu niin oudolta ja vielä vieraalta omistaa näin korkeavireinen koira. Joudun tosiaan opettelemaan uusia ajatuksia :)

Nyt ollaan viikon ajan tehty aika paljon palkattomuutta. Zap paranee aina loppua kohti ts. tarvitsee sitä purkamista ennen kun työskentelee hyvällä vireellä (ja ilman niitä ääniä). Siirtymiset tarvitsee myös vielä paljon teeniä. Samalla tavalla kun liikkeiden alkuja ja loppuja, myös siirtymisten arvoa olen yrittänyt nostaa palkkauksella. Kokonaisuuksissa tällä viikolla suurimmat liikevirheet on ollut siinä että lentää ruudusta yli todella helposti kun menee vaan niin kovaa, ja kaukoissa ääni on inhottavan herkässä jostain syystä maahan-käskyissä.

Seuraamisessa pitää alkaa ajaa häiriöitä sisään (tätä aloitettiin leirillä ja sitä on jatkettu). Häiriötä on tehty aikasemminkin, mutta oikeastaan vaan sivulla. Olen taas arkaillut ottaa sitä mukaan liikkeeseen. Nyt on kuitenkin molemmilla henkisen kasvunpaikka ja tätäkin on tehtävä. Zapilla on tosi kova tarve aina nopeasti vilkaista asioita  (merkkejä tai esteitä jos on kentän laidalla) varsinkin kun kävellään ekan kerran ohi, ja tästä en tietty tykkää. Menee kuitenkin "onneksi" varsinkin kapulahäiriön kanssa aika helposti halpaan eli tehdän nyt sille niin suurtä häiriötä että mokaa isosti jolloin siihen on helppo puuttua. Siksi näin koska muuten tekee vilkulut niin nopeasti että en ehdi niihin puuttua. Tämä treeni pitää kuitenkin pitää tasapainossa seuruun kriteeritreenin kanssa koska kun tehdään häiriötä niin tulee painamista kun yrittää sulkea häiriön pois, ja sitä nyt on muutenkin vielä liikaa.

Huh! Olen ehkä hullu kun olen ilmoittanut tuon ihan keskeneräisen koiran kisoihin, mutta ajattelin että mennään avoinluokka vielä samalla tavalla kuin alokas. Parin tunnin purkaminen kisapaikalla ja sitten vaan yritän viedä kehän hyvin rauhassa läpi :) Ennen voittajaa laitetaan kyllä pääpaino siihen että alettaisiin saada kokonaisuus parempaan tasapainoon!

Fidzi sitten. No sillä on vaan Seinäjoen maajoukkuekarsintakoe ensi lauantaina, mutta sen kanssa treenaaminen on niin seesteistä tuohon toiseen verrattuna :) Samassa tilassa ollaan kun ennen viime koetta. Eteenmeno on tähtien asennosta kiinni, mutta toivotaan taas yhtä kivaa koetta kun viimeksi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti