Viikonloppuna kisattiin tokon sm:t Pieksämäellä. Ajeltiin kisapaikalle jo hyvissä ajoin perjantai iltapäivästä. Ehdittiin kaikessa rauhassa pystyttää teltat ja ilmoittaa joukkueet kisaan. Siitä jatkettiin matkaa parikymmentä kilometriä vuokramökille, joka osoittautui oikein hyväksi yöpymispaikaksi. Hirsimökki oli nimittäin ihanan viileä vaikka kelit oli hyvin helteiset. Lisäksi meillä oli ihan oma yksityinen uimaranta. Ainoana miinuksena oli ne miljoonat itikat...
Lauantai päivä oli ennustusten mukaan hyvin kuuma, ja Fidzin vuoro päästä kehään osui puolen päivän jälkeen eli lämmintä oli! Ensin paikallaolot. Istumisesta 10 ja makuusta 8, kun oli tassutellut ja vissiin vähän haistellut. Tein itse tosin mokan kun jätin Fidzin maassa olevan punaisin lätkän taakse niin että sen sitten oli vissiin pakko vähän tassutella sitä lätkää. Toisaalta kyllä sillä joskus jätöissä ilmenee tuota tassutusta ihan muuten vaankin. Seuraavassa kehässä puolestaan ohjatusta 9, ja luoksetulosta 8. Ohjatussa selvästi vähän mietti, mutta teki hyvin. Luoksetulon stopissa pomppasi taaksepäin, mutta olin tosi tyytyväinen molempiin liikkeisiin. Kehässä 3 oli seuraaminen. Otin seuraamista jo ennen kehään menoa ja seurautin Fidzin kehään, ja se toimi. Fidzi tuntui niin ihanalta koko seuraamisen vaikka kaavio oli aika kääntymistä toisen perään. Oikeastaan ainut mitä olisin itse korjannut oli jotkut juoksuosuuden vasemmalle käännökset, mutta 9,5 seuruu tokon sm:ssä ei ole ollenkaan huonosti. Eikä ne pisteet vaan se fiilis kun hymyilytti koko seuruun kun tunsin hännän vispaavan ja paikka oli niin korrekti koko kaavion. Ihanaa, niin ihanaa! On se työ tosiaan kantanut tulosta.
Seuraavassa kehässä oli ruutu. Manasin että nyt kun menee näin hyvin ja koira on ihan loistava niin varmaan haetaan se punainen kortti, koska niin moni muukin koira oli ylittänyt ilmassa roikkuvan kehänauhan. Ja niinhän siinä sitten kävi. En tiedä miksi tuo ruutukehä oli niin monille, kuten myös Fidzille, vaikea. Christakin joutui käyttämään Kaaokselle käsimerkkiä (jota ei yleensä tee), kun oli lähdössä väärään suuntaan. Niin tai näin, niin siihen loppui meidän tämän vuoden sm-kisat.
Harmitus oli suuri koska kaikki meni niin hienosti. Koira oli helteestä huolimatta aivan innoissaan, ja teki tosi hienoa työtä. Pystyin täysin nauttimaan sen kanssa kehässä olosta...ja sitten ei saatu edes tehdä meidän braavuuriliikkeitä ollenkaan. Toisaalta harmitusta kompensoi se tyytyväinen olotila niistä suorituksista mitä ehdittiin tehdä. Ikävää kun seuraaminen ei tullut videolle. Sillä se tunne siellä kehässä oli vaan niin käsittämättömän hienoa.
Nyt olin ensimmäistä kertaa ainakin yrittänyt tankata koirani etukäteen, ja taisin onnistua koska en huomannut Fidzistä väsymyksen tai uupumisen merkkejä koko pitkänä kuumana viikonloppuna. Kaikki siis meni tuolla reissulla niin nappiin kuin voi, paitsi se punainen kortti siellä ruutukehässä. Ensi vuonna uudestaan ja toivottavasti paremmalla onnella. Onneksi meillä vielä on aikaa. Joku on joskus sanonut että tokokoira on parhaimmillaan 7-vuoden iässä, niin mikä hätä tässä vielä on.
|
Kisapaikalla...© Marika Heikkinen |
Sitten vielä pakko hehkuttaa kun Marika ja Raw loistivat sm-kisoissa tehden huikean 1-tuloksen AVO-luokassa voittaen pronssia! Me oltiin niin onnellisia ja niin ylpeitä tuosta kaksikosta taas. Melkein tuli tippa linssiin kun ne siellä palkintopallilla seisoivat. Ihan hurjasti onnea vielä ja taas!
Hiiden Haukkujen joukkue sijoittui 18/70, eli hyvin tekivät muut pisteitä meidänkin puolesta. Kiitos koko joukkueelle loistavasta viikonlopusta. Mahtava reissu jälleen.
|
HiHan 2013 tokon sm-joukkue © Marika Heikkinen |