sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Viron matka

Viikko sitten pakattiin autoon neljä koiraa ja kolme ihmistä (Luukas lähti mukaan). Hyvin mahtui kaikki kamat rattaineen ja telttoineen. Edessä oli kisareissu lahden toisella puolen, eestinmaalla. Se oli meidän ihan ensimmäinen kisamatka ulkomaille.


Kisat pidettiin nurmella. Osallistujiahan tuolla toistaiseksi on paljon vähemmän kuin Suomessa, mutta aikataulut sen verran löysempiä että kyllä siellä aikaa menee. Radat oli mukavia, eli niissä myös haastetta.

Lauantaina kisat meni kerrassaan surkeasti. Ihan selvästi yritin liikaa enkä pystynut ohjaamaan rennosti ja tekemään normaalia rataa. Sain molempien koirien kanssa kummaltakin radalta hyllyt. Harmitti. Fidzi vielä vähän teloi itseään kun yritti lähteä okserin välistä pujottelemaan, ja sen jälkeen vielä meinasi tulla puomilta pari kertaa alas? Kulki kuitenkin puhtaasti radan jälkeen joten jatkettiin. Toisen radan olisi nollalla voittanut, mutta siinä tuli Nizan kanssa ihan outo virhe. Onneksi Milla nappasi Liekin kanssa nollavoiton (saivat uuden tittelin), niin ei ollut ihan turha kisapäivä! Toinenkin minien ratavoitto meni hienosti Suomeen.

Yöksi ajeltiin aika lähelle hotelliin josta oli ihanan lyhyt matka rannalle kävelemään. Kaikki neljä narttua oli täysin sovussa pienessä hotellihuoneeessa vapaana keskenään. Aika hienoa!

Sunnuntaina kolmen tunnin eläintarhakierroksen jälkeen jatkettiin kisaamista. Edessä oli yksi hypäri ja KV- kisa joka sisälsi hypärin ja agiradan. Ekalla hypärillä Nizalle harmittava vitonen juuri sellaisessa kohdassa jota mietin. Olin alussa kiinni pakkovalssissa ja kun siitä jatkettiin kovaa pituudelle jonka jälkeen hyppy vinoittan ja putki sekä kepit edessä tyrkyllä niin en saanut kumpaakaan koiraa suoriltaan siihen vinohypylle. Tämä meni treenilistalle. Fidzin kanssa tämä ratakin ihan kamalaa räpiköintiä.

KV-kisan ekalla radalla vihdoin onnistutiin Nizan kanssa tekemään suhteellisen rento nollarata, joka riitti myös voittoon. Fidzin kanssa tältä radalta tuli ainakin pari rimaa alas. En enää edes muista oliko muuta? Viimeiselle radalle oli jo hieman kiire kun laiva satamassa ei tiettävästi odota matkustajia. Oli kuitenkin kerrassaan hieno tunne kun onnistutiin Nizan kanssa tekemään toinenkin nolla KV-kisassa! Siitä sitten juostiin aika haipakkaa pienelle jäähdyttelylle, autoon ja matkalle satamaan. Fidzin vikan radan jätin väliin kun ajattelin että ei ole mitään toivoa kun ekalta radalta tuli virheitä. Luulin väärin.

Lähdetiin kisapaikalta tietämättä mitä kisassa kävi. Meillä oli käsitys että KV-kisassa ekalla radalla pitää tehdä tulos, jotta on mukana KV-kisassa. Luulimme myös että kahden radan yhteistulos on se mikä ratkaisee voiton, mutta olimme väärässä. Tavallaan. Niza voitti kokonaiskisan kahden radan yhteistuloksella (nollavoitto!), mutta CACIAGi jaettiinkin toisen radan tulosten perusteella, eli koska Niza tuli agilityradalla toiselle sijalle se sai vaan VARA-CACIAGin, ja kokonaiskisassa toiseksi tullut voitti CACIAGin koska se voitti toisen radan. Tämä kun selvisi niin hieman harmitti että Fidzin kanssa jäi koko toinen ja ratkaiseva rata juoksematta. Hieman ehkä oudot säännöt? Enkä oikeastaan vieläkään tiedä miten tou tulossysteemi tuolla menee, koska medeissä caciagin oli saanut koira joka oli saanut ekalta radalta hylätyn.

Nizan voitto! Oli vissiin oikean lajin ruusukkeet loppuneet?
Hieno reissu joka tapauksessa. Pitää lähteä vielä ehdottomasti uudestaan. Suuret kiitokset vielä Heinosen perheelle joka toi meidän palkinnot ja kisakirjat takaisin Suomen maalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti