Joulun toivotokset

Ennen ja jälkeen vuoden

Pakko pistää vähän up to date kuvia "pennuista". Ne on kasvaneet niin että eihän niitä meinaa enää tunnistaa. Pojista pari on perineet jalkansa jostain muualta kuin äitinsä geeneistä. Taisi Fidzi itseasiassa jäädä kaikkia pentujaan pienemmäksi :)

Osa pennuista on kisannut jo epävirallisissakisoissa ja ainakin yksi seuraa äitiään tokon virallisille kisakentille vuoden vaihduttua. Ollaan me Fidzin kanssa ylpeitä.

Napero pentuna ja...

1-vuotiaana © Koskinen

Maxi pentuna ja

Max noin puolivuotiaana © Virtanen

Raw pentuna ja...

Raw noin puolivuotiaana © Kivirasi

Ruska pentuna ja...

Ruska noin 1-vuotiaana 

Leya pentuna ja...

Leya noin puolivuotiaana © Asp

Rusina pentuna ja...

Rusina noin puolivuotiaana © Koskinen

Roisi pentuna...ja tuore kuva uupuu :(

Vuoden 2012 highlightit

Taas oli aika kaivaa blogin syövereistä vuoden 2011 lopussa laadittuja ajatuksia vuodesta 2012.

Fidzin tavoitteena agilityssä oli saada SM-nollat kasaan. SM:iin ei kuitenkaan ollut sen kummempia tavoitteita kuin mahdollisimman ehjät radat. Lisäksi agissa oli tavoitteena viimeinen AVA-serti, ja hyppysertejä. Tokossa tavoitteena oli rakentaa liikkeitä entistä paremmiksi ja entistä häiriökestävimmiksi, ja osallistua arvokisoihin  ja tehdä niissä oman tasoinen iloinen suoritus.
-

Agilityn SM-nollat saatiin varmaan viimeisestä mahdollisesta kisasta kasaan, mutta yhteistyö ei ollut vielä lähelläkään sitä mitä se oli syksyllä ennen pentuja ollut. SM:t oli tuli ja meni, ja niissä ei ylletty omantasoiseen suoritukseen ollenkaan (tai ehkä se oli meidän tasoista menoa sillä hetkellä), mutta ei jäänyt niistä kisoista Fidzin osalta sen enempää muistoja. Agilityn piirinmestaruuskisoissakin tuli lapsus (renkaan alitus), mutta joukkueradalla onnistuttiin vähän paremmin ja kotiin tuomisena oli uudenmaanpiirinmestaruus hopeeta. Viimeinen AVA-serti saatiin kesällä, mutta jostain syystä AVA-valionarvoa ei ole vielä vahvistettu (onkohan mun hakemus mennyt perille?). Hyppysertejä ei siunaantunut, mutta eipä me ihan liikaa olla hypäreillä kisattu.

Uudenmaan pm:t 2012 © Ville Kivirasi

Tokoa ei ennen vuoden 2012 SM:iä ihan liikaa ehditty treenaamaan, mutta kisoihin kuitenkin mentiin ja itsemme ja/tai tavoitteemme ylitettiin! Lauantaina yli 100 koirakosta oltiin sijalla 18, eli lunastettiin paikka sunnuntain finaaliin. Sunnuntaina sijoituttiin sijalle 13/20 joka oikeutti kokonaiskilpailun sijaan 17. Viime viikonloppuna mun silmät oikeastaan aukesi tokon PM:iä seuratessa, että meidän tokon SM-kisasaavutus oli oikeastaan tosi "saavutus" kun PM:ssä oli kuusi suomalaista koirakkoa seitsemän parhaan joukossa. Tämän kesäinen jää siis ehkä meidän historian kirjoihin pitkäksi aikaa. Osallistuttiin me myös piirinmestaruuskisoihin, mutta siellä harmittavat kaksi liikevirhettä vie pisteet. Laitettiin itsemme likoon myös valmennusrenkaan näyttökokeessa mutta valmistautumiset ei mennyt nappiin ja tehtiin omaantasoon verrattuna aika ala-arvoinen suoritus (tosin lähtökohdat oli vaikeat tuohon tilanteeseen ihan koirasta riippumattomien syiden takia). Vuoden 2012 aikana kisattiin Fidzin kanssa viisi kertaa EVL:ssä ja neljästä kisasta 1-tulokset.

Tokon SM:t 2012

Muuta mitä olin listannut oli että Fidzi pysyisi yhtä terveenä kuin tähänkin asti (sama "tavoite" oli tietty kaikilla koirilla) ja että olisi kiva ehtiä paimentamaan, hakuilemaan ja ehkä vepeilemään.
-

Alku vuodesta heti pentujen jälkeen Fidzillä oli virtsatietulehdus, sekä äitiyslomalta palautuessa enempi jumeja kropassa, mutta muuten olen saanut nauttia terveestä koirasta koko vuoden. Paimentamassa (ei sitä voi paimentamiseksi sanoa) tai lampaita käytiin moikkaamassa kerran ja vepeä tehtiin huvikseen pariin otteeseen, mutta toko ja agility vei edelleen 99,9 % meidän treeniajasta.

Nizan tavoitteena agilityssä oli hioa aikoja paremmiksi ja saada AVA-sertejä ( ja jos niitä siunaantuisi niin sitten näyttelytkin olisi ollut tavoitelistalla). Tokossa tavoitteena oli vielä kisata edes kerran.
 

Hieman vaikeeta määritellä miten ollaan onnistuttu tuossa aikatavoitteessa, mutta olen tyytyväinen siihen draiviin mikä Nizassa tällä hetkellä (tänä vuonna) agilityssä on ollut. SM:ssä Niza oli ihan loistava ja pääsi ainoana rotunsa edustajana finaaliradalle (maxeissa). Finaalissa oma ohjausvalinta kostautui hylkääntymiseen, mutta Niza oli kerrassaan mahtava. Piirinmestaruuskisoissakin Niza veti triplanollan ollen henkilökohtaisessa kisassa sijalla 7, ja voittaen joukkuekisasta hopeeta. AVA-sertejä ei tänä vuonna siunaantunut, vaikka hyvin lähellä ne monta kertaa oli. Näyttelyihinkään ei siten tarvinnut mennä.

Uudenmaan pm:t 2012 © Ville Kivirasi

Tokokisoissa käytiin kun käytiinkin yhden kerran kahden vuoden kisatauon jälkeen, ja tehtiin aika liikuttavan iloinen ja vapautunut suoritus joka vielä oli 1-tuloksen arvoinen! Tähän mennessä koiranettiin päivittyneet vesikoirien tokotulokset vuodelta 2012 kertoo karua totuutta;  EVL1-tuloksia on yksi yhdellä koiralla Nizan lisäksi:

Ellan tavoitteena olisi kisata tokossa alokasluokassa ja saada 1-tulos. Lisäksi olin kirjoittanut että käytäisiin mejämetsällä ja harkitaan näyttelyitä kun veteraani-ikä täyttyy. Agilityn olinkin jo kuopannut tavotteiden osalta tai olin kirjoittanut että mittautan Ellan vielä uudestaan, ja jos siitä saataisiin mini niin sitten voitaisiin miettiä jatkoa myös agilityssä.

Tokossa Ella kisasi uudenmaanpiirinmestaruuskisoissa ja teki vaikuttavan suorituksen, mutta harmittava maahanmenon nollaus pudotti pisteet 2-tulokseen. Mejämetsällä ei käyty kertaakaan eikä näyttelyitä edes harkittu. Agilityä varten mittautin Ellan Saviojalla uudestaan ja oli 4-5mm liian korkea miniksi niin se oli virallisesti Ellan agilityuran päätös.

Ellan yksi isommista nautinnoista...

Näin jälkikäteen sitä taas huomaa kuinka paljon on vuoteen mahtunut. On kohdattu suuria onnistumisia, mutta myös niitä epäonnistumisia. Hirmuisen opettavainen vuosi kuitenkin taas takana. Kahden eri koiran kanssa kahden eri lajin SM-finaalissa (Olipa samalla eka vuosi kun ylipäätään kisasin henkilökohtaisesta mestaruudesta kummassakin lajissa. Ennen olen ollut vaan joukkueessa.)

Isoin kiitos taas kaikille teille jotka meidän kanssa ja apuna tätä tietä kuljette!

Onnea Niza 7-vee!

Hiukan haikeeta ajatella että Niza on jo 7-vuotias. Mieleen hiipii jo ajatukset siitä kauanko sillä on vielä aktiivista treeni/kisauraa jäljellä. En halua lopettaa kisaamista silloin kun koira ei sitä enää kestä vaan se päätös on tehtävä aikaisemmin. Vielä en missään nimessä ole sitä eläkkeelle pistämässä, koska 7-vuotiashan on koira "parhaassa" iässä. Mutta karu totuus on, että vähemmän niitä vuosia kisakentillä on edessä kuin takana, ja se hiukan jo surettaa näin etukäteen. 

Niza on opettanut minulle koiran kouluttamisesta todella paljon. Se on opettanut että ei ole syytä luovuttaa vaikka muut ympärillä olisi sitä mieltä että koirasta "ei olisi mihinkään". Se on koira jonka kanssa olen tehnyt hirmuisen työn ja se työ on kantanut hedelmää. Niza on äärimmäisen selväpäinen, hyvä rakenteinen ja moottorinen maxi espis joira en ihan liikaa Suomen maassa ole tavannut. 

Niza kanssa harrastaminen (eli pääasiassa agility) on tällä hetkellä suurimmaksi osaksi terapiaa. Se on uskollinen ja ihan loistava kaveri myös sohvan nurkassa. Se vaan on mun elämäni espanjalainen.

Karvaa korvissa

Viikonloppu vierähti kouluttaen tokoa espanjanvesikoiraharrastajille. Fidzi pääsi mukaan harjoittelemaan "häkkikoiran" elämää. Pääsi se myös vähän toimimaan opettajana, mm. demoamaan kaukojen tekniikkasta, palkkausta, merkkiä yms. kivoja juttuja. Teki kyllä sille niin hyvää välillä harjoitella vaan olemista hallissa jossa muut tekee sitä niin kivaa tokoa.

Kyllä mä tykkään aina kun vaan saan innostuksen tokossa tarttumaan koulutettaviin, ja kun ihmiset tosissaan ymmärtämään kuinka mahtavan kiva laji toko on. Mä niin mielläni näkisin perroja siellä ylemmissäkin luokissa enemmän. Ihan samalla tavalla kun niitä agissakin on!

Marjo antoi mulle aivan ihanan lahjan viikonlopun päätteeksi. En olisi ikinä uskonut että karvat korvissa voi kaunistaa:

Perron karvoista huovutetut korvakorot!

Koska koulutin muita viikonlopun niin omat koirat sai nauttia vaan pidemmistä lenkeistä lumisessa metsässä (tai pääsihän se Fidzi molempina päivinä tokoamaan), mutta niistähän ne niin nauttii.

Vuosi plakkarissa

Tällä viikolla on työt painanut niin paljon päälle, että treenit on jääneet aika vähäisiksi. Tiistaina ehdittiin sentään käydä aksaamassa, mutta 15h pitkä työpäivä heti viikon alkuun ja lyhyet yöunet kuitenkin verotti ja voimat riitti treenata vaan Fidzin kanssa. Milla ystävällisesti juoksi Ella-mummon kanssa kun Niza oli huonovointinen niin se sai sitten pitää lepopäivän. Ella oli onnellinen :)

Viime viikolla onneksi ehdittiin tehdä treeniä sitten enemmänkin. Viikko sitten perjantaina tehtiin Christan valvovien silmien alla kisamainentreeni ts.tehtiin kaikki liikkeet palkatta putkeen sekoitetussa järjestyksessä, ja sitten analysoitiin ajan kanssa mitä missäkin liikkeessä tulisi erityisesti treenata. Eipä siinä oikeastaan tullut yllätyksiä. Puolet liikkeistä on hyvässä mallissa ja toisessa puolessa olisi hommaa. Kaikki oli kyllä ihan tiedossa, mutta tässä lyhyesti suurimmat ongelmat:

Seuraaminen: edistää!!!!! (mutta on kuulema jo parantunut ja nyt uusilla ohjeilla on omasta mielestä mennyt viikossa ihan tosi paljon eteenpäin).

Z:ta: seuraamisen edistämisongelma + hidas istuminen (kummatkin tiedossa)

Luoksetulo: stoppi valuu liian helposti eli siihen tehotreeniä ja tiukemmat kriteerit (mutta tuolla hallissa on vaikea saada tekemään hyvää stoppia, seli seli)

Ohjatussa oli tosi epävarma, mutta johtuu ihan siitä että olen joutunut taistelemaan vasemman kaaren kanssa, eli tätä liikettä pitäisi vaan vielä enempi pilkkoa että uskaltaa taas.

Olipa jännää, antoisaa ja ihanaa tehdä kisamainentreeni maailmanparhaan tokoilijan silmien alla, ja saada siitä palautetta.

Tänään on syytä juhlaan kun pienet ärräpäät täyttää jo vuoden. Onnea Raw, Ruska, Leya, Max, Napero, Rusina ja Roisi! Voi tuota pennun tuoksua. Sitä on jo vähän ikävä.

Pienesti kuulumisia

Vähän laiskaa tämä bloggailu, mutta aikaa tuntuu olevan nykyään niin vähän kaikkeen että ahdistaa.

Ollaan me kuitenkin ainakin yritetty treenata. Ruokosen Juhan treeneissä oltiin agissa. Juha oli kouluttajana ihan uusi tuttavuus ja tulee kouluttamaan meitä nyt talven läpi kevääseen. Heti ekan kerran aiheena oli takaaleikkaukset. Mähän tykkään ohjata koiriani pääasiassa aina edestä kun siihen on mahdollisuus. Tätä on vahvistettu ja kaukana takana tuntuu että menetän kontrollin heti. Hyvä tätäkin on kuitenkin vahvistaa. Nizan kanssa treeni meni ihan ok. Fidzi sai läksyksi käynnin Vapun hyppytunnilla. Se ponnistaa hypyille liian kaukaa jolloin sen on ihan mahdotonta kääntyä hypyn päällä ts. en paljon pysty tähän kaukaa ohjauksella vaikuttamaan. Varmaan olenkin sitten yrittänyt paikata koirani huonoa hyppytekniikkaa omalla ohjauksella eli aika usein minä käännän sen ohjauksellisesti vekeillä tms. jolloin ongelma ei esiinnyt niin suurena. Toisaalta kiva että ongelmaan löytyi selkeä syy, mutta toisaalta voiko tosta koskaan päästä eroon?

Keskiviikkona päästiin Jessicalle treenaamaan tokoa. Otin aiheeksi Z.tan (seuraamisessa edistää ihan hulluna ja istuminen on persiistä) sekä luoksetulon. Seuraamisessa sain ohjeeksi että turha nyt peruutella koska ei ota tätä enää korjauksena vaan oikeasti nostaa se takaisin omalle paikalle, EI SAA HIIHTÄÄÄ! Istumiseen sain uuden ohjeen mitä nyt testataan lisää. Tehtiin myös kuuntelutreeniä (asentovaihdoista) ja eihän se kuuntele. Tekee heti jotain ja sitten miettii että mitähän se sanoi. Jatketaan siis treeniä. Luokseton stopeissa mua on ärsyttänyt Fidzin tapa korjata aina se stoppi askeleella, mutta tuolla Jessican hallissa teki niin kuin viime kisassa Hyvinkäällä. Stoppasi ihan lukkojarrulla ja liukui mattoa pitkin, vau! Ehkä se sen osaa mutta hiekkakentällä ei sitä pysty tekemään. Varmaan sattuu tassuihin. Hyväksytään ja toivotaan paljon mattokisoja. Kivat treenit. Ihana kyllä että vaikka oltiin taas ihan uudessa hallissa niin ei paljon Fidziä hetkauta nuo asiat. Loppuun otettiin paikallaolot ja niissä oli tosi hyvin.

Ruskan kanssa olen yrittänyt aina perjantaisin treenata jonkun verran tokoa. Tässä pätkiä viime viikolta. Video on meidän neljänneltä hallikerralta ja ottaen huomioon että ekalla kerralla oli häiriöt Ruskalle niin suuria että ei oikeastaan pystytty tekemään mitään varsinaista tokoa, on kehitys ollut aika huimaa. Selvästi se on terävämpi kuin Fidzi ja reagoi helpommin häiriöihin mutta toisaalta ei niitä sen kanssa ole juurikaan treenattu. Jos sitä olisi pennusta asti työstetty eri tavalla olisi tilanne varmaan ihan toinen, mutta hauska koira se on. Tekee tosin selvästi enempi töitä itselleen kuin ohjaajalle eli eroa on siinä suhteessä äitiinsä.

Kunto pikkuhiljaa kohilleen?

Ajelin Nizalta viime viikonloppuna turkin ja huomasin että on vesiäinen "salaa" kerännyt vähän ylimääräistä ympärilleen. No ei se nyt mitenkään hirmuisesti ole massaa saanut, mutta kyllä sen itse huomaa. Pitää vissiin hiukan vähentää sen ruokamäärää. Voiskohan olla että nyt vasta alkaa näkyä steriloinnin vaikutus ruoansulatukseen? Aikaisemmin ei nimittäin ole helposti ylimääräistä tarttunut.

Nizan kanssa on pääasiassa aksattu ja se on vaan niin terapeuttista, helppoa ja sujuvaa. Oikein odotan ensi viikon Juhan treenejä. Josko päästäisiin vähän haastamaan itseämme? Tokoa on Nizan kanssa otettu aika vähän. Tehtiin kuitenkin motivaatioruutuja ja vitsi se menee sinne oikeesti miljoonaa. On kuin vinttikoira ratajuoksussa. Niin loistava.

Treenien lisäksi ollaan jonkun verran käyty juoksemassa. Aika pitkään saisi juosta että koirissa virta loppuu. Niza oli mm. Aapon kanssa lauantaina yli 10 km lenkin juoksemassa ja sitten reilun tunnin metsälenkillä muiden kanssa, eikä ollut moksiskaan.

Tänä sunnuntaina suunnattiin Tanjan kanssa auton nokka kohti Hyvinkäätä ja noutajien järjestämiä tokokisoja. Edessä oli hallikisat mattopohjalla. Taisipa olla meidän ekat tokokisat sellaisella pohjalla, vaikka eipä se nyt iso juttu ollut kun samantyylisellä pohjalla on omat treenit joka viikko talvikaudella (en kyllä siellä tykkää mitään vauhti/jarrutreeniä tehdä). EVL:ssä 10 koiraa ja tuomarina Harri Laisi.

Ensin paikallaolot, joista kympit. Ainakin oli nätisti kun piilosta tultiin:) Loput liikkeet sekoitettuna putkeen. Ensin tunnari. Se oli hieno ja varma 10. Sitten ruutu. Ihan kuin ei jostain syystä olisi mennyt virittelyt perille. Näytti että ei liikkeen alkaessa tiennyt mitä liikettä nyt tehdään. Lähti merkiltä käskystä väärään suuntaan? Pysäytin ja lähetin uudestaan ruutuun, meni ja loppu ok. Tästä 7, mutta pitää vissiin opettaa bongaamaan itse ruutu paremmin. Nyt bongaa merkin, mutta ei ruutua ja sitten merkillä arpoo lähetyssuuntaa itse. Ihan outo ongelma, taas. Kaukot 9,5. Ei tiedä miten pysyi paikoillaan, mutta kaikki vaihdot ekasta käskystä reippaasti eikä jumittanut. Kaukaa näytti oikein hyvältä. Seuraamisessa edisti taas pahemman kerran. Kontaktihan sillä on katkeamaton, mutta hiihtää mun kanssa kilpaa. Tästä syystä varsinkin juoksuosuuden vasemmalle käännökset on ihan kamalia. Tästä nyt aika armollisesti 9. Luoksetulo 8,5, mutta itse olin tosi tyytyväinen!!! Jarrutti niin että liukui (myös seisomisen!). Itse kuulema sanoin käskysanat liian aikaisin ja siitä pistemenetykset. Metalli 10, ja se olikin hieno. Z:ta oli pettymys. Olen nyt oikeasti yrittänyt treenata istumiseen nopeutta ja varmuutta ja saanutkin sen omasta mielestä paremmaksi (tosin vielä avuilla). Ei vissiin ollut sitten uusi käsky kisavalmis, koska istuminen jäi seisomiseksi vaikka annoin vielä käsiavun. Tosi harmi. Muut vaihdot oli ok, mutta seuraamisessa taas edisti. Ohjatussa saatiin oikea. Ihan ok suoritus, mutta ei parasta. Siitä 10. Tuloksena 1-tulos 288 p, KP ja 2.sija. Olipa muuten loistavat palkinnot. Me saatiin juuri mitä tarvittiin, nimittäin lelun ja ruokasäkin lisäksi punainen ruutunauha talven treeneihin. Se on ollut mulla ostoslistalla, mutta en ole sitä saanut hankittua. Ihan loisto juttu!

Meidän tämän päivän tavoitteena oli saada onnistunut Z.ta. Yrittämisestä huolimatta ei siinä  onnistuttu. Paljon oli suorituksissa hyvää esim. luoksetuloon olen tosi tosi tyytyväinen. Harmi että oltiin Tanjan kanssa samaan aikaan kehässä niin ei tullut suoritus taaskaan videolle vaikka oli kamerakin mukana. Kivaa kuitenkin oli taas, ja mukava seura teki päivästä vielä paremman. Tiedän kyllä tasan mitä meidän nyt pitää treenata. Onni kuitenkin on omistaa noin lojaali kisakaveri.Virheistä huolimatta on nyt kahdessa kisassa tehty kaikki liikkeet nollauksitta, eli ehkä suoritusvarmuus on pikkuhiljaa nousussa?

Kohta taas kahlataan lumessa?

P.S Mä en ehkä ihan vielä tarvitse pentua, kun mun 4v. koiraa luultiin tänään kahdesti sellaiseksi :)

Neljä vuotta mustavalkoista elämää takana

Viikko se on taasen vierähtänyt. Hieman normaalia vähemmän tuli viime viikolla treenattua, kun Fidzi oli alku viikon vatsataudissa. Ihmettelin kun oli niin vaisu maanantaina tokoillessa, mutta syy selvisi heti lenkillä. Toisella oli vatsa ihan sekaisin. Raukka pieni teki treenin kuitenkin niin hyvin että en osannut arvata että oli niin kipeä. Osaispa ne puhua ja kertoa...Olin sitten varmuuden vuoksi Nizankin kanssa poissa tiistaina agista kun en tiennyt oliko tarttuvaa vai ei. Ei kuitenkaan näyttänyt muihin tauti siirtyvän, niin oisko nauttinut vaihteeksi lenkillä jotain vähän sopimattomampaa ravintoa. Ken tietää?

Keskiviikkona kuitenkin päästiin jo maneesille aksaamaan ratatreeniä. Itse menin Fidzin kanssa ja Aapo Nizan kanssa. Aika hyvät treenit kummallakin. Toiveena ois että Aapo ottaisi vielä Nizasta kisakaverin. Mulla on niille tietty jo suuret tavoitteet, mutta katsotaan keskiviikko kerrallaan:)

Perjantaisin meillä on tokot hallissa. Olen nyt kolmena kertana treenannut oman koiran lisäksi Ruskan kanssa. Vitsi että se kehittyy ihan silmissä. Ihan mahtava pieni koira. Eka kerta oli selvästi hankalaa siinä kaikessa häiriössä, mutta viime perjantaina kaikki meni jo tosi hienosti. Tiina sanoi että voisin alkaa kisaamaan sen kanssa, mutta katsotaan miten meidän treenit etenee. Mukavaa on, kun Ruska asuu nykyään Tiinan luona samassa taloyhtiössä niin olen nähnyt sitä paljon.

Kuvia eiliseltä lenkiltä:

Paimenet ja "lammas" vai poliisit ja rosvo?

Silmät kiinni ja menoksi

Ruska

Naapuriston jengiä

Tyttö ja sen aikuinen äiti?

Ruska ja Rocky

Fidzi ja Ruska

Sunnuntai aamu aloitetiin juhlistamalla jo neljä vuotiasta Fidziä. Nytkö se on ainakin teoriassa aikuinen?

Pieni karvaton Fi jo 4v. ONNEA!

Ei nollia tällä kertaa

Näin alkoi meidän sunnuntai (kuten mikä tahansa muu Ellan aamu):

Lazy sunday morning...

Päivä kuitenkin jatkui Fidin kanssa pitkästä aikaa tokokisoissa. Olipa samalla ekat hallikisat tänä vuonna. EVL:ssä tuomarina Marita Packalèn. Tarkoituksena oli katsastaa missä mennään liikkeiden osalta kisatilanteessa. Käytiinpä kisapaikalla jo lauantaina kun joku ei ollut hirmuisen huolellisesti lukenut kisakirjettä vaan jostain syystä oletti kisojen olevan lauantaina? Tehtiin sitten extempore vieraskenttätreeniä. Nizakin pääsi treenaamaan.

Kisat alkoi etuajassa (ehkä ekat tokokisat koskaan jotka on ollut aikataulua edellä). Aika haipakkaa saikin sitten ottaa paikalle tultua koiran paikallaoloihin. Ensin istuminen ja sitten makuu. Kummastakin 10, mutta ei kyllä voinut olla yhtään varma miten Fidzi oli oikeasti ollut koska kun muiden paikallaoloja seurasi niin koirat sai vinkua, haistelle yms. ja sai silti kymppejä. No onneksi Niina sanoi että ei ollut tehnyt mitään sopimatonta, eli ehkä ihan ansaitusti nämä kympit.

Loput liikkeet kahtia. Ensin Z:ta jossa piru vie se istuminen jäi taas seisomiseksi. Seuraavassa kisassa vaikka pysähdyn ja käskytän, mutta istumisen virhekierre on saatava loppumaan. Seuraamisessa vähän keuli, mutta jo parempaa. Z:sta siis 7. Seuraaminen 10. Ei kyllä olisi ollut jos multa olisi kysytty. Edisti, vaikka ei enää hirmuisen paha. Lisäksi peruuttamiset pitää saada siistimmäksi. Luoksetulo 10. Ei totisesti olisi ollut. Huomasin muita katsellessa, että tuomari ei välitä noista käskyjen lukumäärästä, niin päätin vahvistaa pysähtymistä käsimerkillä (suullisen käskyn lisäksi), mutta ei siltikään loistava, höh. Ruutua vähän jännitin koska jostain syystä oli tosi monelle koiralle vaikea. Oliko varjojen syytä vai mikä, mutta liioittelematta puolet koirista ei sinne löytänyt. Fidzikään ei selvästi lähtöpaikalla tiennyt ruudun suunnasta. Katsoi merkilläkin vielä toiseen suuntaan, mutta lähti sinne minne lähetin vaikka epävarmuus näkyi. Meni kuitenkin suoraan ruutuun. Hyvä stoppi, mutta kaksoiskäsky maihin. Loppu ok ja 8. Olin kuitenkin tyytyväinen että onnistui, sillä ruudun kanssa on nyt "tapeltu" paljon.

Seuraavassa setissä sitten loput. Ensin ohjattu. Itse sössin käskytyksen. Lähetin Fidzin merkiltä hakemaan kapulaa "oikea-käskyllä" jota en sille ole koskaan käyttänyt (Nizan käsky). Kyllä se oikein lähti ja haki mutta ihme vaan että vähän oli epävarmanoloinen. Onneksi oli käsimerkki mitä noudatti. Siitä 10. Metalli myös 10 ja se olikin hyvä. Tunnarin teki myös varmasti ja siitä 10. Kaukoissa tuli ekaa kertaa joku "jumitus" S-I vaihdossa. Ei tehnyt istumista loppuun vaan jäi sellaiseen puolittaiseen asentoon, ei korjannut edes kaksoiskäskyllä. Pöh! Muuten ok. Siitä 7. En usko että sillä oli vaikutusta että kaukot suoritettiin yleisöä vasten. Ei yleensä tällaisesta paineistu eikä nytkään ollut sen oloinen.

Lopputuloksena 1-tulos 291 pistettä ja KP. Harmittavaa kun koira saa aina kympin kun tekee liikkeen sinne päin niin ne oikesti hyvät suorituksen ei tule esiin, mutta näin tällä kertaa. Pääasia oli että meillä oli kivaa yhdessä kehässä. Tiedetään missä mennään ja mitä erityisesti pitää treenata. Ja siitä olen tyytyväinen että vaikka virheitä tuli niin ei tullut niitä nollauksia (oikeastikkaan)!

©Sirpa Saari

Eka MM-leiri

Aurinko paistoi koko viikonlopun ja me saatiin tokoilla loisto opissa aamusta iltaan. Aivan mahtava ensimmäinen MM(matkalla menestykseen)-leiri takana. Tuli pitkästä aikaa paljon uusia ja loistavia ideoita treeneihin. Pitää oikeasti käyttää vähän aikaa ja purkaa hetki päätä jotenkin hallitusti. Mutta meillä oli niin kivaa. Kiitos ihan kaikille mukana olleille! Tunnelmia viikonlopulta © Sirpa Saari

Comeback

Nyt on ollut hyvin tokopitoista tämä elämä. Omien treeninen lisäksi perjantaina oltiin Fidzin kanssa Christan koulutuksessa. Ne vaan on niin käsittämättömän ihania ja motivoivia että ei mitään rajaa! Otin aiheeksi meille hyvin vaikean asian " kuuntelemisen". Tehtiin treeniä jossa ruutua siirreltiin ympäri kenttää niin että koira ei sitä nähnyt. Sitten tehtiin niin että samalta merkiltä lähetettiin ohjattuun ja ruutuun vuoronperään ja olipa vaikeeta. Fidzi menee ihan liian helposti sellaiseeen moodiin että olettaa tietävänsä mitä tehdään eikä enää kuuntele käskyjä. Olen liian paljon auttanut sitä korjaamalla sen mokia. Nyt pitää osata antaa vastuu kokonaan koiralle. Niin yksinkertaista, mutta empä ole ihan osannut ajatella tätä itsekseni loppuun. Katsottiin myös ohjatun hakukaaria, koska vasemmalle lähetyksissä taittaa niin herkästi keskikapulalle, ja tähän ohjeena oli vaan toistoja välillä auttaen ja vaatien ne kaaret käsiohjauksella kunnolla sivulle. Tämä kuuntelemisen opettelu on vaan "ikävä" taistelu joka on käytävä jos haluaa entistä paremmaksi ja sitähän me tavallaan oltiin jo aloitettu, mutta nyt on paremmat eväät viedä se loppuun.

Lauantaina oli edessä HiHan omat tokokisat Nizan kanssa. Kuten aikaisemmin kirjoitin niin tavoitteena oli yrittää tehdä hyvän fiiliksen kisasuoritus. Tällä treenimäärällä ei viimeisen päälle viilattuja suorituksia ollut edes mahdollista odottaa. Viimeinen kisamerkintä Nizan tokokisakirjaan on vuoden -09 marraskuulta, eli melkeinpä kahden vuoden kisatauko oli alla. Tuomarina toiminut Harri Laisi onnitteli jo kehään mennessä Nizan vanhasta TVA-arvosta. Eipä taida noita vesiäisiä siis vieläkään ihan hirmuisesti EVL:ssä näkyä, mikä on ehkä hieman ihmeellistä.

Niza seuraa © Sirpa Arminen

Saatiin kilpailla numerolla 1. Aloitetiin paillaoloilla. Kummatkin 10 suorituksia. Ei ennakointia muiden käskyihin ja istui vaikka viereinen koira oli mennyt maihin. Hyvä Niza! Seuraaminen 8, ihan ei paikka pysynyt ja perusasennot tuli viiveellä mutta häntä heilui ja kontakti piti. Olin tyytyväinen. Z:ta 7. Istuminen jäi tekemättä, mutta muuten aika kivasti. Luoksetulo 7. Vähän oli vauhtia, valumista ja ennakointia :) Ruutu 8. Yritti lähteä suoritukseen jo ennen liikkeen alkua. Luulin että ei ollut bongannut koko merkkiä, mutta olihan se. Haukahti pari kertaa ennen liikkeen alkua. Into oli kova :) Varasti liikkurin käskystä ruudusta sivulle. Ihana! Ohjattu 9. Tästä saatiin kyllä ihan liikaa pisteitä vaikka olikin ihan loistava suoritus Nizalta. Teki merkin vähän hassusti, joten lähettäminen oikealle ei onnistunut. Meni keskelle, mutta osasi todella hienosti korjauksella mennä kapulan yli ja hakea oikean! Ihan mahtava suoritus. Ja vielä se että ruutu oli oikean kapulan takana ei ainakaan helpottanut liikettä mutta Nizapa osasi. Aika pätevä. Metalli 10. Se oli hieno. Tunnari 9. Vähän oli taas intoa ja melkein varasti mutta ei kuitenkaan. Pienesti törkki kuonolla kapuloita, mutta oma nousi varmasti. Kaukot 8. S-I eteneminen, mutta muuten ihan ok. Tulokseksi 271 p ja EVL1-tulos. Voi että jäi hyvä mieli. Se että aikaisemmin suhteellisen helposti paineistuva koira tekee noin iloisen ja vapautuneen suorituksen on aikamoinen työvoitto. Pitää vissiin lähteä kokeilemaan pystyykö samanlaiseen suoritukseen oman kentän ulkopuolellakin. Ei siitä varmaan arvokisoihin saa suorittajaa, mutta katsotaan miten jatketaan kisaamista vai jatketaanko. Oliko tämä tälläinen täydellinen tokouran lopetus?  Nizan "comeback" 29.9.2012

Nizan katse: viisas ja vakava. Sitä se on aina ollut. © Sirpa Arminen

 Ensi viikonloppuna jatkuu tokot Fidzin ekalla MM-leirillä. Siistiä!

Lohjalla liitelemässä

Eilen oli pitkääkin pidempi kisapäivä Lohjalla. Startit oli maxi-medi-mini järjestyksessä, joten kisäpäivä alkoi klo 11 aamusta ja loppui klo 18 jälkeen illasta. Aikamoista odottelua kyläkisoihin, ja vaikka agility on kivaa arvostaisin jos jäisi päivässä aikaa muuhunkin kuin kisoissa oloon. Mutta täysin vapaaehtoistahan se on, eli itsehän sitä päättää päivänsä pituudesta.

Tuomarina ekalla radalla oli Savikon Seppo. Rata oli tosi mukava. Fidzi tuntui tosi kivalta. Harmi vaan kun rytmitin puomin niin huonosti että jouduin saattamaan ihan loppuun. Sitten myöhästyin vekistä ja sain koiran väärään päähän putkea. Niza oli ekalle radalle lähtiessä yhtä virittyneessä tilassa kun jousi alas painettuna. Varasti lähdön! Puomi oli hieno! Keinulta sai vitosen, vaikka ei se nyt niin pahalta videolta näyttänyt? A:lta karkasi ja suoritti pituuden ja okserin väärin päin. Aika vallotonta, mutta ihanaa että sillä on toi asenne agilityyn noussut ihan uusiin sfääreihin. Tykkään!

© Ville Kivirasi

Loppu päivän radat tuomaroi Anne Savioja. Toisella radalla (hypärillä) kummallekkin nolla. Fidzille ei ihanteellinen rataprofiili, mutta meni ihan ok. Parasta on että on alkanut reagoida mun jarrutuksiin. Meinasi jopa ottaa kiellon. Loppusuoralla en uskaltanut vedättää kun rengas oli tokavikana esteenä. En halunnut että tekee virhettä. Eikä tehnyt. Nizan hypäri puolestaan oli aika mahtava. Olin päättänyt että jos varastaa lähdön, ei lähdetä radalla. Ei varastanut. Hienolla nollalla maaliin.

Viimeisellä radalla alkoi olla aika väsynyt olo, mutta ei luonne antanut kotiinkaan lähteä. Fidzi teki tosi kivasti. Itse mokasin yhden hypyn ohjauksen ja sain Fidzin tulemaan hypyn edestakaisin. Niza puolestaan TAAS varasti lähdön (ja minä jatkoin rataa, hyi hyi hyi mua). Väsymys näkyi omassa ohjauksessa ja en pysynyt suunnitelmissa, mutta nollalla kuitenkin maaliin. Pitkä mutta kaikenkaikkiaan onnistunut kisapäivä. Radat.
 

Se osaa kääntyä? © Ville Kivirasi

Viikolla on tehty agilityn lisäksi myös tokoa. Fidzin kanssa on jatkettu haastavia ruututreenejä ja onnistumisprosentti on kasvanut kovin. Ohjatun kaaret on toinen vaikea asia, jos kapulat on nurmella niin että eivät kunolla näy, mutta apujen kanssa onnistumisia. Sain myös testata Ruskan kanssa tokoa, ja olipa se hauska. Miten ihanaa olisi taas opettaa pennulle asioita ihan alusta. Olisi taas monta asiaa jotka tekisin eritavalla kuin mitä olen Fidzin tai Nizan kanssa tehnyt. Elämä opettaa...

Hymyssä suin

Viikonloppu meni mökin perustuksia rakentamaassa. Hiekkaa tuli lapioitua sen verran että niska-hartiasärky vaihtui koko selän jomotukseksi. Kaikki särky on kuitenkin täysin sen arvoista, että ensi syksynä saa nauttia näistä syksyisistä keleistä omassa mökissä keskellä ei mitään. Koirat oli mukana rakentamassa. Ei varsinaista pidempää lenkkiä saaneet mutta 8h ulkoilua päivässä päivä takasi niillekkin hyvät yöunet.

Tokotreenit on Fidzin kanssa mennyt tosi ihanalla fiiliksellä. Tänäänkin tuli kissoja ja koiria taivaalta. Puut oli puolesta välistä taittuneet kovan tuulen takia, ja meillä oli vaan kivaa. Tehtiin vielä palkattomuutta. Ketjutin neljä liikettä tai 3 ja puoli kun ruutu toimi palkkana. Oikein kivasti. Ei oikestaan edes huomannut palkkaamatomuutta, koira siis. Pitäisi tehdä näitä paljon enemmän jotta se ei olisi itsellekkään mikään juttu:). Käsittämättöntä että jäikin niin hyvä mieli treeneistä vaikka ei edes olleet virheettömät. Fidzi mokasi paikallaistumisen ja painui tuulen voimasta? maihin. Mutta joku viisaampi on mulle joskus sanonut että virheitä ei saa pelätä. Ne on yksi tapa vahvistaa koiran osaamista koska pääsee kertomaan selkeästi mitä koiraltaan oikeasti haluaa. Virheitä korjaamalla tulee liikkeistä entistä "vahvempia". Taidan itse uskoa tähän:)

Se oikeasti näyttää hymyilevän :)

Agilityssä Nipsulainen on ollut aika pro. Fidzin kanssa rengas aiheutti taas viime treeneissä ahistusta. Oli jo hyvin hämärää ja vedätin mutta ei silti saisi tulla ali! Laitoin riman esteeksi kun toisti virhettä liian helposti. Kummallinen ja tosi rasittava tämä sen kehittämä rengasongelma...

Ella rukka satutti viime vikolla jalkansa. Pelkasin jo että sen varvas meni nyt lopullisesti, mutta parin päivän totaalilepo auttoi eikä beaglen ontumista enää oikeastaan huomaa. Ihme että Ella on se joka useimmiten loukkaantuu vaikka vähiten noista hötkyää. Onneksi on nyt kuitenkin taas kunnossa.

Kuuntelemisen jalo taito

Viikko taas vierähti. Tokoa on yritetty kovin treenata. Nizan kanssa tehtiin sunnuntaina ohjattu, ruutu, seuraamista, kaukot, tunnari ja Z:ta. Teki hienosti. Ei sen liikkeet kympin arvoisesti ole kasassa, mutta osaa ne kuitenkin ja intoa on. Omiin kisoihin olisi tarkoitus mennä kisaamaan 29.9. Viimeksi Niza on ollut tokon kisakentillä aika lailla kaksi vuotta sitten. Nyt haluan katsoa miten se toimii omalla tutulla kentällä kisatilanteessa. Se on agilityssä mennyt niin hienosti eteenpäin, niin testataan mitä sen keskittymiskyky on tokossa nykyään, ja sen mukaan harkitaan jatkoa. Ei me 1-tulosta edes laiteta tavoitteeksi vaan tavoitteena on hyvä fiilis. Olisihan se kiva saada vesiäinen tokon SM:iin, mutta tietty siinä tulee sitten ohjaajaongelma kun on kaksi koiraa. Katsotaan.

Fidzin kanssa on tokossa nyt kuunteluongelma. Jos esimerkiksi teen ensin merkiltä ohjatun ja sitten vien kapulat takaisin ikään kuin uusiakseni liikkeen, mutta lähetänkin merkiltä ruutuun niin voi että on vaikeeta. EI tosiaan toimi virittelysanat kun pieni bc luulee tietävänsä paremmin mitä seuraavaksi tehdään. Treenattava siis on. Nyt pystyy juoksemaan ruutuun aika hyvin jo kaikkien häiriöiden läpi, mutta ruudun siirto "salaa" paikasta toiseen jo seikoittaa pään. Taas törmätään siihen että koira luulee jo tietävänsä missä se ruutu on ja juoksee keskelle tyhjää kenttää "ruutuun" koska siellä se äskenkin oli. Höh. Vaikeeta. No ruudun lisäksi olen lähtenyt opettamaan Fidzille ihan uusia käskyjä mm. merkille ja kapulan ylitykseen. Hirmuisesti treenattavaa. Toiveena olisi että lokakuussa kuitenkin mentäisiin taas kisaamaan. Paljon on siis lisätty ruututreeneihin haastetta ja se selvästi on alkanut tuomaan varmuutta liikkeeseen vaikka helppoa ei olekkaan.

Lauantaina käytiin ATT:n kisoissa. Tuomarina Savikon Seppo. Ekalta radalta Nizalle hylly. Olin myöhässä. En ehtinyt ohjaamaan pussin jälkeistä takaakiertoa, eikä siinä sitten enää mikään auttanut. Fidzille samalta radalta vitonen pituudelta. Ei ihan täydellinen rata, mutta tosi kiva draivi. Tykkään! Toisella radalla olin Nizan kanssa taas myöhässä jonka takia yksi kielto. Lisäksi tuli rima alas, eli kymppi tulokseksi. Fidzi puolestaan sai toiselta radalta ihan loppumetreiltä hyllyn kun olin taas, yllätys, myöhässä ja koira suoritti esteen väärin päin. En tiedä mikä oli mutta omaan suoritukseen olen tosi pettynyt. En vaan osannut liikkua rohkeasti ja ohjata. Koirat teki hienosti. Meni kovaa, kuunteli ja suoritti kontaktit.

  

 

En tiedä miksi, koska ei lähiaikoina ole ajankohtaista, mutta päässä on kovin pyörinyt pentuihin liittyviä ajatuksia. Seuraava koira tulee (jos tulee) niin aikaisintaan 2014, mutta mikä se on? Uskaltaisinko astuttaa itse Fidzin uudelleen jos F-S pennut ovat terveita? Se on toisaalta kovin kiehtova ajatus koska kovin mielelläni siitä itselleni pennun ottaisin, mutta mistä löytäisin sille hyvän uroksen ja jos pentuja tulee taas lähemmäs kymmenkunta niin mistä niille kodit? Ja jos kaikki ei menisikään niin kuin oppikirjassa, kun ei ole kokemusta, niin onko edes järkevää? En halua mitään kennelnimeä koska en halua kasvattaa. Haluan vaan oman pennun. Onko itsekästä? Voisinko "liisata" Fidzin johonkin? Haluanko? Vai otanko vaan koiran muualta? Jos vaikka Rawia käytettäisiin kivalle nartulle? Vai olisiko sittenkin seuraava espanjalainen? Mistä löytäisin sellaisen varmasti vietikkään ja "hyvän" koiran....näitä kysymyksiä on pää täynnä, mutta valitettavasti ei vielä ole vastauksia.

Vapaa viikonloppu

Viikonloppu vietettiin ilman mitään sen suurempia etukäteissuunnitelmia. Olipa ihanaa kun ei tarvinnut laittaa herätyskelloa soimaan, tai muutenkaan miettiä että johonkin aikaan pitäisi jossain olla. Itsellä on tapana elää tätä elämää aika vauhdilla niin välillä tällaiset aikalisät on vaan niin terapeuttisia ja niin tarpeellisia.

Perjantai iltana käytiin Aapon, Nizan ja Fidzin kanssa pidemmällä juoksulenkillä. Olipa ihanaa. Lämmin syksyinen ilta ja raikas metsä. Juokseminenkaan ei tuntunut ollenkaan pahalta. Ellaa en raaski juoksulenkeille ottaa. Tekee hyvin selväksi että ei siitä tykkää.

Lauantaina käytiin Aapon ja koirien kanssa kentällä. Aapo teki Nizan kanssa pientä pätkää, jossa harjoitteli välistävetoja, taaksetyöntöjä ja serpenttiiniä. Aika pätevää vaikka ei enää niin helppoa. A:lla jouduin avustamaan Nizan käskytyksessä kun ei millään vesiäinen uskonut Aapon kontaktikäskyjä. Hienosti kuitenkin menivät. Fidzi harjoitteli keinua, tiukkoja käännöksiä (ilman rimoja) ja rengasta. Vedättämällä tuli taas pari kertaa renkaan ali. Kielsin ja uusin. Onneksi tekee tätä virhettä kentällä, niin ehkä saan sen taas karsittua pois? Lisäksi pari ohjatun hakua.

Sunnuntaina tokoiltiin HiHan ryhmätreeneissä. Tehtiin metallia ensin kisamaisesti ja sitten tosi vinoilla heitolla. Fidzi teki hienosti ja korjasi ilman apuja hypylle. Sitten ohjattua. Nyt taas vasemmalle hakiessa kääntyi niin tiukasti ympäri että meni keskelle. Kuntelee kyllä korjauksia mutta silti. Tarvitsee jatkaa kaarteiden treenaamista sekä opettaa se kapulan ylittäminen. Merkkiä tehtiin erikseen. Teki ihan kivasti. Tunnariin otettiin vähän haastetta ja Mari teki meille tunnariseinän pinoten kapulat päällekkäin. Fidziläinen suoriutui hienosti ihan omin avuin. Treenin loppuun Mari kommentoi että Fidzillä kyllä on pää hyvin kasassa. Olipa kiva kuulla muiltakin, koska minustakin sillä on oikein hyvä pää.

Sunnuntaina saatiin oikein iloisia uutisia kun Lentsulta tuli tieto että päästiin mukaan MM-tiimiin. Nytkö me ollaan sitten virallisesti matkalla menestykseen? Ensimmäinen leiri olisi lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. En meinaa jaksaa odottaa. Ryhmässä on tosi taitavia koirakoita, ja kokeneita ohjaajia. Toivottavasti me pärjätään mukana.

© Suvi Pitkänen

Parit piirinmestikset

Viikko sitten lauantaina kisattiin tokon uudenmaan piirinmestaruuskisat Tuusulassa. Olin Hiiden Haukkujen joukkueessa Fidzin ja Ellan kanssa. Ellan otin sohvan kulmasta mukaan, kun muuten olisi joukkue jäänyt vajaaksi. Tuomarina EVL:ssä Riikka Pulliainen ja ALO:ssa Hannele Pörsti. 

Kummatkin koirat oli kolmannessa paikkamakuuryhmässä, joten siinä sain taas juosta kehästä toiseen. Alokasluokka aloitti. Ella sai ensin luoksepäästävyydestä 8. Lähti tuomarin käden alta (yritti haistella sitä). Jännittävässä paikallamakuussa (Ellan vierestä lähti koira omistajansa luokse), Ella pysyi ja makasi 7 arvoisesti! Jouduin antamaan kaksoiskäskyn maahan, eli siitä ainakin meni vähennyksiä. Olin kuitenkin tosi iloinen että pysyi maassa tai että edes meni maahan, koska koe oli nurmella ja nurmi oli märkää ja Ella ei märästä tykkää. Eipä ole pitkään aikaan ollut pulssi noin korkeana tokokehässä.

Seuraavaksi oli sitten Fidzin paikallaolot. Istuminen hieno 10. Makuusta sai 9 1/5 kun kääntyi aavistuksen perään kun käveltiin koirien taakse.

Sitten taas alokaskehään Ellan kanssa. Seuraamisista 8 ja 8 1/5. Luoksetulosta 9. Jättävistä seisominen 9 ja makuu 0 (enää ei suostunut menemään märkään nurmeen makaamaan). Hypystä sai 10 ja kokonaisvaikutus oli 8. Tästä tuli yhteensä hieno 152 pisteen kakkostulos joka kuitenkin sisälsi liikkeen nollauksen. Harmi sinänsä kun ei riittänyt pisteet I-tulokseen, mutta parasta kuitenkin oli että Ella pysyi koko kehän ajan kontaktissa ja teki iloisesti töitä, video. Tokokehässä palkatta oleminen ei kuitenkaan metsäkoiralle ihan itsestäänselvyys ole.

Fidzi sitten. Metalli, tunnari ja kaukot 10, ohjattu ja seuraaminen 9, luoksetulo 8 (perus valumiset) z:sta 6 1/5 (seisoi maahanmenon!), ja ruutu 0 ( ei meinannut löytää ja kun löysi korjauksien avulla niin käskyjä oli tullut jo liian monta). Fidzikin ylsi suorituksellaan tänään vaan II-tulokseen 254,5 pistettä. 1,5 pisteen päähän jäi ykköstulos, eli ei nyt niin hirmu huonosti kun ruutu meni nollille ja lisäksi z:ssa liikevirhe. Vähän oli kuitenkin löysää, eli taisi lämmin keli vaikuttaa tänään Fidzin suoritukseen, vaikka oma ilonen itsensä olikin. Joukkuehenki oli hieno ja HiHa taisi lopputuloksissa olla viides. Kaikki joukkueen koirakot teki hienot II-tulokset. Ja hei, seuraaminen ja kaukot mitkä SM:ssä rakoili oli nyt aika hyvin kunnossa!

Vakava ohjaaja ja iloinen koira. Kuva: Sanna Jääskeläinen

Niistä kisoista lähdin vesikoria kouluttamaan viikolopuksi. Täytyy myöntää, että on se aika ihanaa kun saa ihmisille sen innon päälle mikä itselläkin on:) Sain vielä lahjaksi hienon "lantiomallisen" koulutusliivin. Kiitos.

Maanantaina Niza ja Fidzi kävi Rannikon Timolla hierottavana. Niza oli hyvässä kunnossa. Vähän lantiosta jäykkä. Fidzi taas oli saanut jonkun tällin kylkeen, jonka johdosta oli enempi jumissa.

Tänään taas sitten kisattiin agilityn uudemaan piirinmestaruuksista Järvenpäässä. Tuomarina makseilla Risto Ojanperä. Ensin kisattiin yksilöt. Ekalta hypäriltä päästiin kummankin kanssa ilman ratavirheitä maaliin, mutta Fidzi taas lenteli mun valsseissa ihan minne sattui. Niza meni paremmin. Toisena agilityrata ja myös se meni Nizan kanssa ihan ok. Maltoin pysäyttää puominkin, teki hienosti ja nollalla maaliin. Fidzi sitten päätti muistella menneitä ja alittaa renkaan, KAHDESTI. Hitto että harmitti. Miksi sillä tulee aina näitä ihme oikkuja? Se vaan menee mutta ei ajattele? Piirinmestaruusyksilöissä Niza oli lopputuloksissa kuudes. Hyvä nipsulainen!

Joukkueessa olin kummankin kanssa. Niza meni ekana ja Fidzi ankkurina. Marika ja Rico meni toisina ja Sirkka ja Sumu kolmansina. Rata oli vähän kökkö tai kun "piti" yrittää tehdä niitä nollia niin valitsin sitten "kökkövalssiohjauksia". Nizan kanssa nollalla maaliin, ja taisi olla ainut nolla ekan kierroksen koirista. Marika ja Ricokin teki hienon radan, mutta harmittavasti keinun alastulolta vitonen, ja kun Sirkka ja Sumukin sai tuloksen niin ei ahdistanut niin paljon lähteä vikana radalle. tulos oli jo taattu. Fidzin kanssa tehtiin ihan kivaa rataa, mutta lopussa ohjasin vissiin huonosti A:n vinon lähestymisen ja koira tuli sivusta alas. Siitä sitten sain melkein paikoiltaan koiran takaisin A:lle ja loppu meni virheittä. Näillä radoilla kuitenkin saimme Hiiden Haukuille uudenmaan piirinmestaruuskisoista joukkuehopeeta, ja hopeahan ei ole häpeä. Kiitos juokkuetovereille. Oli huisan hauska päivä!

PiirM hopeajoukkueen värisuora! Kuva:Ville Kivirasi

Niza saldona tälle päivälle triplanolla. Sanoinkohan jo kuinka hieno vesikoira mulla on. Mistä ihmeestä löytäisin uuden samanlaisen? Nyt on kummallakin koiralla seuraavalle vuodelle kerättynä viisi nollaa (sis. tuplat), eli ihan kivasti kun elokuuta kuitenkin eletään.

"Historiakatsaus"

Sen verran kiirettä pitää, että ei tänne ole ihan ajallaan ehtinyt kirjoitella. Pikainen katsaus nyt kuitenkin viimeisimpiin. Pari viikkoa sitten sain laittaa merkinnän historiankirjoihin kun Aapo ihan omasta tahdostaan lähti Nizan kanssa Lägin epiksiin. Tarkoituksena oli ekana kisata vain mölleissä, mutta innnostus kasvoi tehdessä ja niin ne menevät myös kisaavien radan, ja hienosti menivätkin. Ei kyllä olisi menoa katsellessa uskonut että Aapo on toistaiseksi käynyt agilitykentällä suunnilleen kaksi kertaa itse tekemässä jotain. Kerran vuosi sitten ja kerran tänä kesänä. Ehkä se innostus tästä lähtee? Tältä se meno tällä hetkellä näytti:Aapo & Niza

Viikko sitten viikonloppuna kisasin kummankin koiran kanssa HiHan omissa kisoissa kolmen startin verran Luomalan Henrin radoilla. Radat oli mukavia, mutta niissä oli ihan tekemistä. Nizasta huomasi että oli viikolla saanut epiksissä rallatella kontaktit! Eka rata kun alkoi hyppy, puomi ja putki (ei puomin edessä oleva pää). Laittoi vesiäinen vaan korvat taakse ja antoi palaa. Pysähdyksestä ei tietoakaan, ei myöskään A:lla. Annoin palautteen laittamalla koiran maahan, mutta jatkettiin kuitenkin rataa. Ei ehkä paras rangaistus? Toinen rata Nizan kanssa meni jo paremmin ja sehän kulkee jo ihan kivaa vauhtia verrattuna nopeisiin bortsuihin:

Tulokset HiHa 5.8.2012

Myös vikalta hypäriltä Nizan kanssa saatiin nolla, mutta kepit tyhjän päälle pujoteltuna niin että itse otin useamman metrin sivuetäisyyttä, oli todella tahmaiset ja meinasi loppua kummaltakin usko kesken. Tuloksena kuitenkin tuplat ja tosi hyvä mieli!

Fidzinkin kanssa oli oikein mukava kisapäivä vaikka ei nyt nollia saatukkaan. Ekalla radalla tehtiin nollaa ihan loppumetreille asti,  mutta sitten lähdin niin terävästi loppusuoralle että sain koiran esteen ohi. Toisella radalla sitten tylsä keppivirhe. Oli niin kiire, että ei taipunut tokaan väliin. Hypärillä sama kohta kepeillä missä Nizan kanssa meinasi usko loppua, ei Fidzin kanssa toiminut ollenkaan vaan lähti tokavikasta välistä perään. Mukavaa menoa kuitenkin suurimmaksi osaksi, eli tosi tyytyväinen olen. Keppitreeniä on nähtävästi tehtävä kummankin kanssa.

Tänä viikonloppuna kisattiin sitten tokon uudenmaanpiirinmestaruus kisat, mutta niistä myöhemmin lisää. Mukana HiHan joukkueessa oli Ella ja Fidzi.