maanantai 12. joulukuuta 2016

EVL:ssä ekaa kertaa

Itsenäisyyspäivän kunniaksi olimme aika rohkeita Zapin kanssa ja käytiin korkkaamassa EVL. Lähtöasetelmat eivät taas olleet ihan helpot meille, kun koe alkoi klo 09.00 aamulla ja kisapaikalla ei ollut oikein mahdollisuutta treenata ollenkaan. Piha oli ihan jäässä ja hallissa ei ollut tilaa treenata. Koska lähtöjärjestystä ei tiedä etukäteen niin oli vaan pakko valmistautua siihen, että olisi ensimmäinen. Koe oli Virkkalassa, joten tein sitten niin että käytiin matkalla koepaikalle tekemässä Lägillä treeni. Kunnon juoksulenkki jäi kyllä valmistautumisesta tekemättä. En vaan jaksanut herätä viiden aikaan...

Koe alkoi paikallaoloilla. Nämä tehtiin kolmen koiran ryhmässä ja Zap oli keskellä. Olipa kiva kun oli noin pienet ryhmät, niin saatiin aika kivasti onnistumaan paikallaolot. Zap on treeneissä aika herkästi jäänyt kiinni liikkuriin tai muihin häiriöihin eikä ole ollut kunnolla kuulolla, mutta nyt teki aika kivasti ja molemmista osista 10.

Sitten tehtiin kaukot ja tunnari. Kaukot teki hyvin. Pienesti yhdessä vaihdossa tuli toisen jalan liikutus, mutta aika puhdas tekniikka ja asennot. Eikä vinottanutkaan pahammin (10). Tunnari sen sijaan jätti hyvinkin paljon parantamisen varaa (tämä on "onneksi" näkynyt myös treeneissä eli asia on treenin alla) (0). Luoksetulo ihan ok (8,5). Vähennys ainakin siitä että annoin pysäytyskäskyn liian aikaisin.  Alussa tekee nyt tosi usein tassun liikutuksen, eli tämän kanssa pitää olla tarkkana. Stopit saisi olla napakammat, mutta sekin on treenin alla. On kuitenkin jo paremmat mitä oli vähän aikaa sitten. Kierto meni aika kivasti. Itse kierto on paljon parantunut. Ei tehnyt isoa kaarrosta. Istuminen olisi voinut olla napakampi, mutta nosto ja hyppy oli kiva. Tuli myös siististi sivulle. Kapulan luovutukset on kyllä huonot ja epäsiistit (10). Z.ta, seuruu on epätasaista (tämä on meille tosi vaikeeta), lisäksi maahan saisi mennä paremmin (9). Ohjattu: merkillä oli jo ihan liian menossa, mutta malttoi ja kuunteli. Nosto oli epäsiisti (liirasi kapulan kanssa). Palautus ok, mutta luovutus saisi taas olla siistimpi (10). Seuruu oli tosi epäsiisti, varsinkin hidas ja peruutus meinasi hajota. Pitää miettiä hitaan tempoa paremmaksi jotta saadaan se pysymään kasassa. Aika armollisesti 8. Ruudussa eteenmeno oli hyväja suora! Ruutu oli vaikea kun piti mennä tolppien välistä. Ei meinannut eka tajuta, mutta korjasi itse ja löysi perille asti. Lopussa kaahotti vielä ohi (9,5).



Paljon oli kokeessa hyvää, mutta kyllä ne kovemman treeninaiheet siellä myös näkyivät hyvin. Mahtavaa kyllä on se kuinka rehellinen koira Zap on. Se teki taas ihan itsensä näköisen suorituksen, sillä virheet mitkä teki on ollut esillä myös treeneissä. Kokonaispisteet 273 eli riitti vielä 1-tulokseen. Video kokeesta.


Päivä ennen Zapin koetta juhlittiin Nizaa, joka täytti jo 11-vuotta! Ihana kun se vielä on niin hyvässä kunnossa ja mielellään tekee samat lenkit kuin muutkin. Toivottavasti jatkuu näin vielä pitkään. On niin ihana kun voi lenkkeillä koko lauman kanssa yhdessä.

Ruskankin kanssa käväisin pitkästä aikaa kisoissa. Kaikki kolme rataa meni oikein hyvällä flow:lla. Ei mitään suurta, mutta joka radalla joku virhe. Olen silti kyllä tosi tyytyväinen kuinka kivasti kulki. Ja ehkä parasta oli kun pystyi, osasi ja onnistui itse haastavassa keppikulmassa: tultiin pituudelta kovaa avokulmaan kepeille! Tästä on hyvä jatkaa ensi vuoteen.

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Hyvät ja huonot uutiset

Aloitetaan niistä paremmista uutisista. Fidzi on tässä jokunen aika sitten ehtinyt käydä ostamassa itselleen uuden kisakirjan. Se nimittäin aloitti Ninan kanssa rallytokouransa. Olin itsekkin ekaa kertaa katsomassa kyseisen lajin kisoja. Fidzi oli hyvin valinnut kisansa, kun siellä se sai tepsutella muiden tappijalkojen kanssa (corgit oli hyvin edustettuina). Kun katsoi Ninan ja Fidzin suoritusta ei ehkä olisi ulkopuolinen uskonut, että siihen voi päästä muutaman minuutin yhteisellä treenillä. Arvostelulapussa luki "upea kontakti ja hieno työtä". Tulokseksi saivat 90/100 pistettä . -10 pistettä tuli siitä että Nina otti kaksi askelta taaksepäin kun piti ottaa kolme. Ihanaa, kun Fidzi sai itselleen pätevän ohjaajan rallyyn. Minusta ei siihen ole, ja kuitenkin on kiva opettaa sille juttuja kun on jotain tähtäimenä (muuten sitä ei tulisi tehtyä). Rallyyn siirtyminen tuli tokosta eläköitymisen myötä.

Eläköityminen tokosta alkoi tulla ajatuksiin viime kesänä. Mulle vaan tuli sellainen olo, että Fidzin näkö on alkamassa heikentyä, ja sitten ajattelin että haluan jättää sen kisakentiltä pois vielä kun pystyy hyviin suorituksiin ja Ruotsin reissuun oli kyllä ihan täydellistä lopettaa. Toisaalta ajattelin että en voisi kisata kahdella koiralla EVL:ssä (mutta nythän tämä olisikin ensi vuoden alusta mahdollista).

Noh, jokunen aika sitten en meinannut uskoa omia silmiä kun Fidzin sinisestä silmästä tuli keltaisen/vihreä siis värikalvon väri muuttui. Silmä ei kuitenkaan milläänsä näyttänyt tulehtuneelta tai koira tuntunut mitenkään kipeältä. Koska tuo värinmuutos ei nyt ihan normaalilta tuntunut (ja muutkin sen huomasi), niin varasin ajan silmälääkäriin, ja onneksi niin tein. Lääkärissä nimittäin selvisi että Fdizin molemmissa silmissä on iriitti eli väri(suoni)kalvon tulehdus ja silmien paineet oli puolet normaalista (7 molemmissa silmissä). Mukaan sitten saatiin kova kortisonikuuri kipulääkityksen kanssa, koska ell. sanoi että yleensä tämä on kovin kivulias (mikä on aika pelottavaa koska itse en kipua ole Fidzistä huomannut). Fidzi oli aika kovalla kortisonikuurilla pariviikkoa ja sen jälkeen käytiin kontrollissa. Fidzi oli onneksi vastannut hoitoon ja molempien silmien paineet oli nousseet normaalien rajoihin. Lääkitys siis voitiin tiputtaa puoleen. Näin jatketaan tammikuun loppuun asti ja sitten on seuraava kontrolli ja jos kaikki menee hyvin niin lääkitystä taas pienennetään. Ell. mukaan jotktut vastaa hoitoon viikoilla, toiset kuukausilla tai vuosilla...tai sitten lääkitystä jatketaan koko elämän. Näillä siis mennään. Fidzi siis saattaa olla nyt doupattuna loppu elämänsä, mutta koska sitä nyt ei voi tietää niin eletään kontrollikäynti kerrallaan. Onni on että tauti saatiin kiinni eikä Fidzi ehtinyt menettää näköä.

Ennen se oli sininen silmä....

Zapin kanssa on jatkettu treenejä. Agilityssä se on oppinut tässä muutaman kuukauden aikana aika paljon. Yksittäiset esteet ovat kaikki joten kuten tehtävissä. Keinunkin teki ekaa kertaa itsekseen malliesimerkkinä toimineen herra kelpien perässä. Takaakierrot on tässä vaiheessa tosi hankalia, varsinkin kun Lägin hallin siivekkeet on niin kapeita. Niihin pitää laittaa rima tms. avuksi, että kiertäisi kauempaa ja näin ollen olisi helpompi pitää rima ylhäällä. Kuumakallehan se on, mutta kovin yritteliäs. Itse vaan pitäisi osata pitää pää kylmänä eikä mennä sen hektisyyteen mukaan!

Tokossa tuntuu että Zap on kiehunut nyt normaalia helpommin, toki voi olla sekin että meillä on ollut treenin aiheena paljon niitä hankalia rauhallisia juttuja. Tunnaria on työstetty nyt paljon. Ongelmana on että Zap menee sinne ihan liian kovaa ja räjäyttelee kapuloita miten sattuu. Ja lisäksi sen työskentely voisi olla hieman rauhallisempaa. Eilen sain kuitenkin tehtyä ihan tosi hienot tunnarit kun tein agilitytreenien ja jäähylenkin jälkeen (ilman pitkää matkaa) häiriö-namikasoilla. Tuon kun saisin vielä kentälle ja matkan kanssa. Muutenkin kaikki meidän ongelmathan on aika paljon virejuttuja. Viime vkl tuli taas hyvin esiin kuinka vaikeaa on jos toinen koira tekee juoksuliikkeitä samalla kentällä (siis ihan vieressä). Zaphan nimittäin rakastaa katsoa telkkaria kun ohjelmassa on juoksuliikkeitä. Tuossa on vielä niin kamalan iso työ, vaikka pitää muistaa että toki se on mennyt eteenpäin siinäkin asiassa. Ensi viikonloppuna olisi tarkoitus hakea vähän lisää oppia miten työstäisin tuota koiraa juurikin tuon vireen kannalta. Toivotaan että tulee uusia ideoita!

Zapin oppiminenkin on ihan kamalan nopeaa. Se on liikkeissä jo osittain hyvinkin taitava ja sitä saa haastaa jo tosi kovasti. Vaikka tiedostan tämän, en meinaa millään pysyä sen osaamistason perässä. Fidzi oli kyllä niin erilainen. Sen ongelmana oli pitkään ihan vaan liikkeet. Sen on ollut tosi vaikea hahmottaa asioita. Fidzin perus synti oli, että se palasi sinne osaa kenttää jossa oli jo ollut. Sen mielestä muuta kenttää ei ollut olemassa :) Mutta ainakin meillä oli vahva kupla!

maanantai 24. lokakuuta 2016

Lahden toisella puolen

Niin sitä ollaan taas kokemusta rikkaampia! Ruotsin reissu takana, ja olipa kivaa. Matkat meni loistavassa seurassa tosi helposti ja rattoisasti. Ainoastaan muu laivaseurue oli perjantai iltana vähän turhan juhlaisalla tuulella (onneksi sain Anna-Leenalta korvatulpat lainaan niin sain jokusen tunnin nukuttua). Fidzi kuitenkin oli kaikesta huolimatta oma iloinen itsensä. Sitä ei kyllä stressaa mikään. Se toimitti tarpeensa laivan hiekkalaatikolla ongelmitta, eikä kannella vastaan kävellyt Harri-hyljekkään ihmetyttänyt sitä yhtään. Vitsi se on viisas koira <3

Riemun tokotoursia voi suositella kaikille :)
Aamulla oltiin Tukholmassa tosi ajoissa, eli oli pitkä päivä odotella kokeen alkua. Vaikka jännitti niin oli mahtava päästä kisaamaan Fidzin kanssa vielä vanhoilla säännöillä. Ruotsissa kun säännöt vaihtuu vasta vuodenvaihteessa. Kisapaikka ja kokeen toimitsijat olivat tosi kivoja. Iso nurtsikenttä sopivan pitkällä nutsilla. Ainoastaan mikä vähän mietitytti nurmikentällä oli kapuloiden näkyminen, varsinkin kun Ruotsissa käytetään ohjatussa sorvattuja kapuloita (ja Fidz on aina ollut huono pitämään kaaria jos kapuloita ei näy). Pikkasen myös jännitti kun piti selvitä kehässä ruotsin kiellellä, mutta yllättävän selkeä oli käskytys ja helppo sitä oli ymmärtää. Erilaista kehässä mm. oli se että ei sanottu ollenkaan että "liike alkaa" vaan kun olit siirtynyt aloituspaikalle alkoi heti liikkeen käskytys.

Meidän matkaseurua: Neo, Fidzi ja Riemu
Lauantain kisa meni ihan kivasti. Treenaamattomuus näkyi siinä että nuoruuden vanhat virheet puskivat pintaan. Ruutuun lähetyksessä Fidzi meni ensin luoksetulon merkille (oli huomattavasti näkyvämpi). Tämän sain onneksi kerralla korjattua, ja ruudussa pistin suoraan maihin. Lisäksi Z:ssa seisoi istumisen. Näiden lisäksi ei muita isoja virheitä tapahtunut, niimpä sillä suorituksellahan sitten irtosi 1-tulos 283 pistettä ja 3/19 sija, ja uusi titteli S TVA. Reissutavoite oli siis saavutettu heti lauantain kokeessa. Hyvä me!

Vaikka lauantaina oltiin jo kisamatkan tavoite saavutettu niin toki me kisattiin sunnuntainakin ja vaan fiilisteltiin. Sunnuntaina koe oli myös nurmella, mutta tuomarointi oli huomattavasti tiukempaa kuin lauantaina. Koe meni kuitenkin kivasti ja Fidz vaan paransi tekemistään. Se oli oikeastaan tosi kiva. Pari mokaa kuitenkin tutttuun tapaansa teki mm. ruudussa juoksi sivulle tullessa ohi ja kaukoissa ennakoi yhden vaihdon niin että ei kunnolla suorittanut S-I vaihtoa. Tällä suorituksella kuitenkin sai toisen 1-tuloksen 274 pistettä ja 2/14 sija.


Hakemusta vaille tuore S TVA
Kyllä siis kannatti lähteä Fidzin kanssa vielä kisareissulle. Paljon uusia kokemuksia, ekaa kertaa tokokokeessa ulkomailla, laivalla matkustamista  ja kaikkea muuta mitä reissaamiseen liittyy. Oli myös ihana huomata että matkoista huolimatta Fidzi jaksoi kaksi päivää kisata tosi kivalla fiiliksellä. Ei uskoisi että tällä viikolla veteraani-ikä täyttyy! On se vaan maailman kultaisin koira <3 Olen kyllä niin onnellinen siitä, että juuri se on toiminut minulle niin suurena opettajana ja mitä kokemuksia ollaankaan yhdessä koettu. Olen ihan todella onnellinen niistä.

Fidzi kun nyt eläköityy tokosta (ja suuntaa uusiin haasteisiin) on Zapin pikku hiljaa vallattava aika isot saappaat. Viime lauantaina testattiin ekaa kertaa kaikki EVL:n liikkeet putkeen. Paljonhan vielä siinä on hommaa siihen miltä haluan kaiken näyttävän, mutta Zap on nuori poika ja meillä on aikaa. Tältä se meno nyt näyttää: video

Nizasta olisin vielä lauantaina kirjoittanut että voi tosi hyvin, mutta eilen illalla sai kipukohtauksen ja oli vielä kipeä ma aamuna (ei halunnut lenkkeillä). Viimeksi tällainen oli kesällä. Uskon että näiden kipuilujen syynä on selän silloittuminen, koska ne aina hetken päästä hellitää ja sitten voi taas hyvin. Nyt siis taas otetaan hetki rauhassa ja kipulääkityksellä. Toki jos nämä tihenee tai menee pahaksi niin mennään tarkempiin tutkimuksiin. Niza kun on niin kivasti jaksanut juosta lenkeillä en aina muista että kuukauden päästähän sillä on jo 11-vuotta mittarissa, eli ei se enää ole mikään nuori koira. Ja onhan sillä niitä sydän ongelmiakin, mutta toivotaan vielä pitkää ikää vesiäiselle.

maanantai 10. lokakuuta 2016

Tavoitteet ja niiden merkitys

Viime viikon aksatreenit alkoi sillä, että piti ääneen sanoa mitkä on omat tavoitteet ensi kesään mennessä. Joku viisaampi on sanonut että tavoitteet pitää uskaltaa sanoa ääneen muillekin,muuten ne on vaan unelmia joiden toteutumiseen ei ole valmis tekemään oikeasti töitä, eikä ehkä itsekkään usko niiden toteutumiseen. Itse allekirjoitan tämän. Meidän tavoite ensi kesään mennessä agilityssä on saada kaikki esteet osaksi rataa ja lisäksi mahdollisimman paljon itsenäistä osaamista jokaisen esteen suorittamiseen. Tavoite otettiin heti "käsittelyyn" koska tehtiin ihan ekaa kertaa A:ta radalla tai muutaman esteen pätkässä. Ja minun yllätykseksi Zapilla on tosi kiva ajatus two-on two-off kontaktista, vaikka toistojen määrä A:lla on tosi vähäinen. Olen enempi vahvistanut tätä käytöstä/tarjoamista eri paikoissa lenkillä. Yksi Zapin lemppari onkin kun saa juosta vatsalihastelineille tarjoamaan kontaktia. Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi kesän tavoitteita.

Tokossa on edelleen ollut enempi ja vähempi haastetta. Ruudun paikka on kateissa. Menee takareunasta yli ja se on ihan oma moka. Fidzillä oli joskus ongelma että kääntyi liian aikaisin ja jäi ihan ruudun etureunaan, niin fiksuna ihmisenä korjasin tämän ongelman Zapilla. Päätin siis että Zapille ei tätä ongelmaa tule .No ei tullut EI. Ihan menee nätisti takaa yli. Suuri uutinen: älä tee toisen koiran ongelmasta toiselle koiralle ongelmaa! No nyt ollaan kuitenkin tilanteessa että tuntuu että en saa Zapin paikkaa korjattua ilman lätkän apua. Mutta koska ei olla pitkään aikaan käytetty lätkää oikeastaan missään kunnolla, niin ensin pitää tarkentaa sen kriteerejä ilman ruutua. Muutenkin tuntuu että on niin paljon palasia useammassa liikkeessä treenattavana, että saa nähdä milloin me uskalletaan ensi kertaa EVL:ään. Tokossakin pitäisi miettiä lähitavottaita. Olin ajatellut että käytäisiin ensi vuoden karsinnoissa keräämässä kokemusta jonkun kokeen verran, mutta katsotaan ehditäänkö saada kaikki siihen malliin että se olisi järkevää tai edes mahdollista.

Fidzin kanssa on ensi viikonloppuna jännää kun lähdetään ihka ekaa kertaa ulkomaille kisaamaan tokoa. Ruotsissa kun on vielä vanhat säännöt niin suunnataan sinne. Saatiinpa 1-tulos tai ei niin ihana uusi kokemus meillä on ainakin edessä. Tosi kiva lähteä matkaan! Fidzi on myös ilmoitettu ekaan ihan uuden lajin kisaan :)




Nizan 11-vuotis syntymäpäivä lähestyy, ja ihana kun se voi vielä niin hyvin. Sydän ei ole pahemmin haitannut. Ainoastaan kovasti innostuessaan vähän yskii (mutta ei lenkeillä tai levossa). Useammalla lenkillä on nyt tullut jotenkin tosi kiitollinen olo siitä, kun kaikki koirat on yhtä aikaa niin hyvässä kunnossa että voi tehdä niiden kanssa yhteisiä pitkiä lenkkejä eikä ketään tarvitse jättää kotiin. Toivottavasti näin jatkuu vielä pitkään!

maanantai 19. syyskuuta 2016

Missä mennään?

Ajattelin että olisi hyvä aika kirjoitella itselle muistiin missä minkäkin asian kanssa mennään. On ehkä sitten taas astetta helpompi seurata miten asiat kehittyy.

Agilityssä Zap on harjoitellut perusohjauksia ja esteitä. Kontaktit alkaa hahmottumaan. Osaa aika kivasti two on - two off paikkansa tarjoamalla. Nyt on saatu tehtyä kokonaistakin puomia ja A:ta jopa ilman hihnaa, valjaita ja mustelmia (keinu on vielä enempi vaiheessa). Vielä en ole yhtään hetsannut vauhtia, koska olen sata varma että se kyllä tulee. Nyt olen vaan halunnut että Zapilla on selkeä ajatus puomin suoritustavasta. Otettiin käyttöön etupalkka ja toistaiseksi näyttäisi toimivan aika kivasti (ei himmaile). Hypyt on tällä hetkellä ollut noin 40-50 cm. Ohjauksiin tulee aika kivasti. Esteitäkin lukee ihan yllättävän hyvin. Vinohypyt joissa ei näe rimaa lähtee helposti vielä ali kiertämään, mutta tämä on ihan kokemuksen puutetta. Kepit on ohjureilla ja siinä pisteessä että pysyy jo pääsääntöisesti niiden sisällä, mutta ei kestä vauhtia tai siis minun liikettä. Rytmi kuitenkin alkaa jo löytymään. Agility siis edistyy aika kivasti. Ihana kyllä olla kunnon koulutuksessa, koska se mistä haluan itse päästä eroon nyt heti alusta alkaen on käsijarrun käyttö. Vihaan sitä, että kun on nopea koira niin en uskalla kunnolla liikkua vaan yritän ikään kuin himmailla vauhtia.

Niin ja mainoksena vielä muillekkin Sponssikoirakkopaikka ensi keväälle Saijan treeneihin!

Tokossa tuntuu työmaata riittävän. Pieni ahdistus siitä, että tällä hetkellä tuntuu kaikissa liikkeissä olevan joku suurempi treenin aihe. Ruudussa: paikkatreeniä pitäisi ottaa enemmän koska menee niin herkästi yli. Lisäksi tyhjä nyt vaan vaatiin vielä paljon toistoa ja variaatiota. Ohjatusssa merkillä pitää kuuntelua tehdä paljon, ja kapulan nostoistakin saa aika usein sanoa. Myös palautus voisi minusta olla suoraviivaisempi. Tunnarissa liikaa vauhtia (räjäyttelee kapulat) ja ylimääräistä pyörimistä. Z:ssa harmonia puuttuu, seuruu on vaan liian hektistä ja asennotkin vaatii lisätreeniä. Luoksetulossa molemmissa stopeissa sama ongelma. Alkaa jarruttaa heti käskyllä, mutta liiraa ja takajalat vaan potkiin vauhtia lisää. Kiertonoudossa: kierto vaatii uutta ajatusta, että kaarratus ei kasvaisi. Stopeisssa sama ongelma kuin luoksetulossa ja istuminen vaatii vahvistusta (ei ole hyvä vielä). Kapulan nostot on parantuneet mutta palautusta varsinkin vinommista kulmista pitäisi vahvistaa. Seuraaminen on herkästi hektistä, mutta välillä ok. Seuraamisessa pitäisi tehdä paljon juoksuliike/käskytys häiriötä, koska niissä kontakti herkästi katkeaa (olisi mielummin myös itse juoksemassa). Kaukoissa tekniikka aika hyvä (joskus vinottaa), kun ei ole häiriötä. Jätöt ja nostotkin on alkanut toimimaan, mutta häiriöitä tässäkin pitää treenata koska tekniikka ei pelitä yhtään jos pää on muualla. Ja toki ne paikallaolotkin tarvitsisi teeniä, että ei reagoisi muiden käskyhin, mutta silti kuuntelisi omansa. Että joo, ei ainakaan treenattavat asiat lopu tältä syksyltä!

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Kohti uusia haasteita

Kesä on lopuillaan, ja syksy tuonut uusia tuulia tullessaan. Zaphan kävi kesäkuussa Saijan muutaman kerran alkeiskurssin, Tarkoitus oli katsoa osaavien ja valvovien silmien alla onko sen kanssa mitään järkeä edes yrittää agilityä. Koska kurssi ei ollut ihan totaalinen katastrofi, niin ei heitetty pyyhettä heti kehään. Aksa jäi kuitenkin tokon sm:ien takia oikeastaan koko heinäkuuksi tauolle kunnes vasta T-leirillä palattiin lajin pariin. Leirillä meille aukesi ihan uskomaton tilaisuus, kun Saija kysyi haluttaisiinko hänen sponssikoirakoksi syksyn ajaksi (Saija taitaa tykätä haasteista koska onnistumisilla me ei tosiaan loistettu)! Olin ihan sanaton/hämmentynyt. Tottakai me haluttiin! Joskus sitä aina itsekseen pohtii että olisipa ihana kun pääsisi jonkun osaavan "projektiksi", ja voisi treenata ajatuksella tiettyjä asioita. Ja nyt sellainen mahdollisuus tippui kun suoraan syliin. Ollaan kyllä molemmat todella kiitollisia tästä mahdollisuudesta. Parhaamme teemme, vaikka ei varmasti olla mikään helpoin koirakko opettaa :) 


EKA AKSAKUVA (Maarit Karhu-Teiskonen)
Agilityn lisäksi ollaan treenattu erikseen nyt muutaman kerran pelkkää hyppytekniikkaa, ja siinäkin on selvää edistystä tapahtunut. Zap pystyy nyt tekemään pressuesteen noin 75 cm korkuisena, ihan ajatuksella ja siistin näköisesti (korkeampaa ei olla kokeiltu). Ihanaa kun asiat edistyy!

Zapin tokot on aikalailla keskittynyt tyhjyyteen ja kiertoliikkeessä mm. kapuloista luopumiseen. Toki koko ajan muitakin, mutta pääpaino ja ajatus on nyt tuntunut olevan noissa. Tyhjyys edistyy ehkä, tai ainakin tuntuu että joku ajatus on syttynyt, mutta toki osaaminen on vielä kaukana. Mutta matka kohti EVL:ään on alkanut treenien osalta.

Fidz on aika (todella) pienesti tehnyt jotain rallyjuttuja mitä tiedän/osaan sen kanssa tehdä mm. eteentulemista. Toivotaan että saadaan lainaohjaajan kanssa kalenterit sopimaan yksiin niin Fidzi pääsisi valloittamaan rallyn kisakentät. Itseäni en saa motivoitua kyseisen lajin pariin, mutta leirillä se näytti Ninan kanssa niin hienolta että pitäähän sen päästä loistamaan siinäkin lajissa <3 Rallyn lisäksi Fidz taitaa kuitenkin vielä päästä jatkamaan tokouraansa tämän syksyn aikana, mutta Suomen rajojen ulkopuolella. Jännittäviä suunnitelmia siis senkin kanssa edessä.

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Päivityspimennosta pois

Sen verran on taas mennyt aikaa viime päivityksestä, että on aika turha yrittää kiriä kaikkia kuulumisia. Joten pikakelataan jotain kuulumisia:

Niza: se reppana sairasti elämänsä kovimman ripulin/vatsataudin. Aloin jo olla siitä tosissaan huolissaan, kun melkein kaksi viikkoa meni saada se kuntoon. Kävi kahdesti jo nesteytyksessä/tutkimuksissa kunnes lopulta antibiottikuuri tehosi ja tauti kukistettiin. Huh! Selvittiin säikähdyksellä. Olin jo ihan varma että sillä on vähintään joku kasvain vatsassa/suolistossa. Tätä lukuunottamatta Niza porskuttaa edelleen oikein virkeästi.

Fidzi: on loppu kevään ja alku kesän yrittänyt opetella juoksemaan suoraan tyhjään. Ei se sitä kyllä tästä huolimatta oppinut, mutta onnistui elämänsä parhaiten tämän liikkeen kanssa viime viikonloppuna tokon sm:ssä (ei huono paikka). Olin tehnyt päätöksen että sm:t saavat olla Fidzin viimeiset arvokisat. Se on nyt viilannut pilkkua jo sen melkeinpä kahdeksan vuotta. Olikin onni että meidän viimeiset arvokisat meni todella hyvillä fiiliksillä, vaikka virheitä nyt tulikin. Fidzi oli tosi kivan tuntuinen siitä huolimatta että ikävä arpaonni antoi meille taas kisan viimeisen numeron ja Fidzi joutui odotella kisapaikalla aamusta asti. Kivasta fiiliksestä huolimatta me ei kuitenkaan finaaliin asti päästy kun ohjatussa tuli harmittava kehänauhan ylitys keltainen kortti (-10 pistettä) ja 0. Yllättävän hyviä pisteitä Fidzi kuitenkin muuten sai. Itse mokasin kiertonoudossa kun pyysin irrottamaan kapulasta kiitos-käskyllä eikä se teitty kuuliaisena koirana irrottanut kun oikea käsky on irti. Lisäksi seuruun peruutuksessa astuin taas sen hännän päälle. Tunnarissa en tiedä mikä tuli kun haisteli kapuloiden vierestä pidempään...siitäkin lähti kunnolla pisteitä ihan ansaitusti. Näistä huolimatta jäi jotenkin vaan tosi hyvä mieli siihen miten vilpittömän iloiselta ja onnelliselta Fidzi tuntui kehässä. Juuri sellaisena kun sen haluankin muistaa.

Nyt pitää miettiä sille eläkeläisjuttu tai jotain. Siitä tulee varmaan leasing-rallytokokoira. Treenattiin jo liikkeet mitä ei olla koskaan ennen tehty su finaalipäivän tauolla...no joo ehkä se vielä jotain treeniä vaatisi.

Zap: on tehnyt hiukan jälkeä. T-leirillä toukokuussa oli jo varsin pätevänäkin. Lisäksi se aloitteli agilityä. Käytiin muutaman kerran pentukurssi + kentällä itsekseen jokunen treeni, mutta sitten se toko on taas vienyt niin suuren osan ajasta että muut lajit on taas jäänyt vähän jalkoihin...Zap kun pääsi Hihan joukkueeseen sm:iin voittajaluokkaa. Meidän ei ollut tarkoitus enää siinä luokassa kisata (olin jo mm. heittänyt metallikapulan varaston viimeiseen nurkkaan), mutta ajattelin että kun kerran tilaisuus tuli niin sm:t olisi hyvä paikka saada Zapille vähän isojen kisojen kokemusta. Samalla näkisin miten se pystyy työskentelemään häiriössä. SM:iin valmistautuminen ei mennyt suunnitelmien mukaan kun ilmottautumisen jälkeen Zap oli saikulla pariin kertaan. Ensin oli outo yö kun se vaan läähätti...sillä oli selvästi pahaolla ja koska maha ei ollut sekaisin tms. selvää aloin huolestumaan. Käytiiin eläinlääkärissä ja siellä todettiin kuinka hyvä kuntoinen koira minulla on "urheilijan sydämellä". Mitään vikaa ei siis löytynyt. Luulen että sen olo oli sitten seurausta sen sekopäisestä uimisesta. Zap on ihan hulluna veteen ja pisaroiden jahtaamiseen. Taisin sitten antaa sen tehdä tätä liikaa ja se varmaan joi vettä jahdatessaan pisaroita niin paljon että nestetasapaino järkkyi ja tuli vaan tosi pahaolo? No tämä kun meni ohi niin seuraavalla viikolla sekin oli vatsataudissa. Oksensi/ripuloi ja kieltäytyi jopa syömästä ekaa kertaa elämässää. Olin jo ihan varma että on syönyt jonkun vierasesineen...mutta niin vaan se siitä parissa päivässä onneksi tokeni. Treeniaika sm:iin tosin viikko viikolta lyheni eli treenattiin lopulta mitä pystyttiin.

Arpaonni kohtasi meidät Zapinkin kanssa, joka sai kunnian aloittaa luokkansa. Jouduttiin menemään kisapaikalle aamulla heti kasin aikaan. Pakko oli vaan edes yrittää purkaa Zappia kunnolla. Sain sen jo tuntumaan aika kivalta ennen omaa vuoroa, ja me selvittiin! Paljon jäi viilaamista ja toki sitä hektisyyttä pitää saada pois, mutta ihan parasta oli se että oli niin mahtavasti minun kanssa kehässä. Muisti olla kuulolla joka liikkeen alussa, ja muutenkin oli tosi kivan tuntuinen. Zap selvästi omalla tavallaan kertoi, että kyllä siitä on poikaa kisaamaan isoissakin kisoissa (astumaan Fidzin kenkiin).



keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Voittaja voitettu

Huhtikuu taisi mennä ilman päityksiä kokonaan, mutta kyllä me Fidzin kanssa käytiin kisaamassa ihan suunnitelmien mukaan. Oltiin Ojangon iltakokeessa, jossa tuomarina oli Tiina Heino. Koe oli meidän huonoin toooosiii pitkään aikaan. En tiedä oliko Fidzi väsynyt, oliko sillä pahaolo, kuuma vai mikä, mutta läähätti ihan oudosti ja teki kaiken  t-o-d-e-l-l-a tahmeasti (ei siis mitään normalia tahmailua vaan oli tosi tahmea). Saatin kuitenkin raavittua kasaan se puuttuva 1-tulos luokkavoitolla, eli toivottavasti kesällä päästäisiin taas nauttimaan yhdessä sm:iin :) Kokeen jälkeen Fidzi on saanut viettää treenitaukoa tähän päivään asti.




Ruskan kanssa ollaan käyty parit 3lk aksakisat. Toiset meni tosi huonosti, mutta viimesimmät oli jo paremmat. Parasta oli että Ruska onnistui kahdella radalla tosi vaativista keppikulmista! Ehkä joku päivä saadaan paketti kasaan.

Huhtikuun kun Fidzi on pitänyt treenitaukoa olen keskittynyt enempi Zappiin. Olin ilmoittanut Zapin Vapuksi Helsinkiin voittajaluokkaan, niin oli jo pieni "pakko" saada asioita eteenpäin. Aika kivasti jotkut tai monetkin asiat eteni, vaikka sitten toisaalta uusia juttuja ilmeni kuten esim. ohjatussa Zap on nyt löytänyt keskikapulan, Z:ssa kääntyy seisomisessa jostain syystä perään ja ruudussa alkoi vetämään suorilta maihin juuri tietty kenraaleissa. Kokeilin kisapaikalla vielä tehdä ruudun ja koska sielläkin veti suoraan maihin niin ajattelin että sanon tuomarille että menee suoraan maihin ja korjataan se sitten kokeen jälkeen.

Mentiin kisapaikalla tosi ajoissa, noin 2,5h ennen voittajaluokan alkua. Tehtiin pikkuinen kävely ja sitten treenattiin, mm. ruutua, stoppia, ohjattua, seuruuta, jättäviä, kaukoja eli aika hyvän lämpät saatiin aikaiseksi. Välissä sai lepäillä häkissä autossa ja sitten vielä otettiin seuruuta yms. ja alkoi tuntumaan jo tosi kivalta.

Pikkasen jännitti tuomarin luoksepäästävyys kun viimesi teki siinä tilanteessa tuomarista mörön. Tänään oli kuitenkin tosi reipas! Mörköjä olikin sitten rollaattori ja pyörätuoli (oli muuten tosi paljon häiriötä kokeessa kun oli mm. lapsia siellä täällä (leikkipuisto vieressä), jalkapallon pelaajia, liikennettä, hätäajoneuvoja, juhlijoita jotka huuteli, koiria jotka melskasi autossa eli noihin häiriöhin nähden Zap selvisi hienosti.

Itse koe meni taas aivan täysin osaamistason mukaan. Uskomaton otus, mutta se on tehnyt aina kokeessa ihan niin hyvin kun osaa treeneissä (tai paremmin kun on purettu niin on vielä hiljaa). Sillä ei ole pätenyt se että koira ei koskaan ole kisassa niin hyvä kun treeneissä. Paikallaoloista 10. Ärsytti kyllä kun alussa piti pälyillä taaksepäin, mutta kuunteli kuitenkin käskynsä. Oli vähän vilkuillut vieressä olevia kavereita, mutta kivasti vissiin kuitenkin kun 10 sai. Muut liikkeet tehtiin ihan sekalaisessa järkässä. Ruudusta 10. Sanoin Pernillalle (joka tuomaroi) että menee tässä kokeessa suoraan maihin ja niinhän se meni. Lopun tuli kyllä aika kovaa enkä uskaltanut olla sitä seuraamaan väistämättä kun minun vasen jalka vielä viime viikolla operoitiin.  L:stä sai 7,5. Teki treenivirheensä eli kääntyi seisomisessa  perään, eikä istuminenkaan ollut parasta. On tässä liikkeessä vielä huono (ei keskity kunnolla), mutta onneksi tämä tulee esille treeneissäkin. Meillä on tosi iso haaste ollut Z:ssa tötsien kyyläys, ja nyt kun se on parempi niin on uudet ongelmat. Ohjatusta 9. Aika kiihkeä seuraaminen (onneksi tätä liikettä ei tarvitse enää tehdä näin!) ja aika ruma nosto. Lisäksi kävi tarkastamassa jonkun kävyn palautuksessa eli aika takki auki taisi olla. Vierelle tuli ihan kivasti. Tunnarikin oli aika jännä. Teki tyylillään reippaasti ja nyt jännitti jo minuakin mutta oman se sieltä taas löysi. Lopussa alkoi sen verran jo naurattaa että nousi ennen liikkeen loppua sivulta. Tästä 8. Kaukot oli aika hyvät. Yksi jalan liikutus, mutta muuten aika hyvin ja oli hiljaa. Tästä 9. Metallista 9,5. Alun heitossa ei ollut hyvä, mutta ihme kyllä liike meni muuten ok ja oli hiljaa. Heitto jäi hieman normaalia lyhyemmäksi. Luoksetulossa oli liian kova vauhti, mutta olin todella tyytyväinen koska stoppeja treenattu tosi vähän. Siitä 9. Meidän seuruukaaviosta unohtui vissiin puolet eli oli aika lyhyt eikä sisältänyt mm. peruutusta. Oli huonompi mitä oli jo kentän reunalla, eli painoi (pitää treenata seuruuta enempi useamman liikkeen jälkeen). Siitä 8.5. Kokonaisvaikutus 10. Sanoilla onhan se kiihkeä, mutta saat sen pysymään kasassa. VIDEO

Liikkeiden välit oli aika pitkät mutta kehuin ja laitoin Zapin käy käskyllä ja se oli aika tosi hyvä! Myös liikkeiden alussa oli hyppyä lukuunottamatta kivasti kuulolla ja kontaktissa. Hyvä ZAP. Tuloksena 1.tulos 287,5 pistettä kunniapalkinto ja luokkavoitto. Nyt jatketaan kovasti treenaamista sillä lista on pitkä ja paljon on töitä tehtävä.

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Sillä mennään mitä on saatu

Mitäs maaliskuussa? Muutama viikko sitten käytiiin Fidzin kanssa Tampereen karsinnoissa. Kisat meni taas monen moiseen säätämiseen. Eka kehä vielä oli oikeastaan tosi kiva, mutta tokassa ja vikassa kehässä sitten sattui enempi. Toisaalta positiivisesti ajatellen meillä ei ole mitään suuria ongelmia, kun joka kokeessa säädetään eri asioita. Tampereella tehtiin Z:ssa väärä asento, ruudun tyhjä meni vinoksi (mutta onnistuttiin korjaamaan se) ja paikallaolossa Fidzi oli niin jengana että lähti viereisen käskyllä metrin verran ennen kun huomasi mokansa. Näistä ja muista säädöistä huolimatta 1-tulos 261,5 pisteellä. Harmi vaan että tämäKÄÄN ei vielä riitä sm-tulokseksi joten vielä pitää metsästää tulosta jotta päästäisiin sm:iin, koska kyllähän me vielä Fidzin kanssa sinne vielä kerran tahdotaan!

Karsintakisat jätetään kuitenkin tähän. Me yritetään saada muista kisoista tulokset ja sitten keskitytään sm:iin. Tosi haikeeta ajatella että Tampereen karsinnat olivat jopa ehkä meidän viimeiset yhteiset karsinnat. Fidzi on kyllä ansainnut papukaijamerkin minun opettamisesta kisaamiseen. Toki vieläkin siinä on hurjasti opeteltavaa, mutta ei olisi voinut olla kultaisempaa opettajaa. Kiitos siitä pieni sinisilmäinen bc <3

Zap sitten on kovasti opetellut voittajaluokan liikkeitä. Meinasin sen jo ilmoittaa kokeeseen tai kysyinkin jo paikkaa Fidzin kanssa samaan kisaan. mutta peruin sen vielä kuitenkin. On vielä asioita, jotka vaativat enempi töitä. Eli treenataan vielä hetki :) Tältä se kohta kaksivuotiaan pojan meno nyt näyttää.

Mietin tässä joku päivä että olenko oikeasti ollut niin onnekas että olen aina saanut koiran mikä on täyttänyt juuri sen hetkiset toiveet ja odotukset täysin (tai oikeastaan aina ylittänyt ne), vai olenko vaan aina elänyt sen koiran kanssa siinä hetkessä ja työllä saanut tällaisen tunteen? Taaksepäin kun ajatellaan niin tuntuu siltä. Ellan piti olla koti/lenkkikoira, mutta se veti minut mukaan harrastuksiin ja beagleksi oli äärimmäisen hieno. Nizan kanssa toiveena oli harrastaa hieman enempi (en edes ajatellut mitään valionarvoja silloin) ja niin senkin kanssa tavoitteet kasvoivat matkalla ja ylittyivät moneen kertaan. Fidzin kanssa taas halusin nimenomaan pystyä kisaamaan valioitumisen jälkeenkin EVL:ssä ja arvokisoissa (Niza kun ei häiriöherkkyytensä takia tokovuosillaan tähän olisi kyennyt). Fidzi tosiaan on tarjoillut minulle näitä mahdollisuuksia. Muutamat piirinmestikset, sm:kisat ja pari finaalikehää sekä mm:t. Taas mentiin paljon kovempaa ja korkemmalta mitä olin osannut edes kuvitella. Nyt sitten Zap. Sillä on aika suuret saappaat Fidzin jälkeen, mutta kyllä pikku pojasta saattaa joku päivä olla vaikka mihin jos ja toivottavasti kun palaset osuu kohdilleen. Töitä toki on edessä ja paljon, mutta sehän tuon pojan kanssa onkin ihan parasta!

Power, Speed, Skill...meidän uudet treenihousut  :)

maanantai 22. helmikuuta 2016

Tokokoeviikonloppu

Olinpas ahminut itselleni aikamoisen ohjelman viikonloppuun. Perjantai iltana lähdettiin Anna-Leenan, Neon ja Fidzin kanssa ajelemaan kohti Seinäjoen karsintoja. Fidzi ja Noe oli ihana sopuisa pariskunta. Oli niin rentoa lenkkeillä yhdessä koirat vapaana ja hotellissa yöpyminenkin meni niin rattoisasti. Fidzi ihan silmin nähden nautti kun pääsi reissuun yksikseen.

Lauantaina kisat meni silti harmittavasti meidän osaamistason alle, vaikkakin pitää olla tyytyväinen siitä että uudet liikkeet onnistui. Koe alkoi paikallaoloilla. Istuminen kait ok siitä 10. Makuussa meni tahmeasti maahan. Selvästi vaikuttaa kun piti käskyttää ekana. On selvästi ollut parempi kun joku menee ensin vieressä maahan. Tämä siis treenin alle. Makuun osuudesta 9,5 ("tassukorjaus ja pieni hyppy sivulle tullessa"). Luoksetulosta 8.("saisi seisahtaa paremmin, pa hieman takana ja maahan saisi olla parempi"). Itse olen ihan tyytyväinen Fidzin luoksetuloon. Toki seisomisen hyppiminen pitäisi saada vähemmäksi, mutta tykkään kun ei tahmaa. Ruutu 8 ("Hidas ympyrä, hidastaa ruudussa, saisi mennä nopeammin maahan"). Tämä on kyllä totta. Tahmaa nyt stopit. Tätä on tänään lähdetty purkamaan. Eteenlähetys on hidas koska on edelleen epävarma, mutta uskon että se siitä vahvistuu. Ohjattu 8 ("hidastaa merkille ja kaartaa palautuksen ja pa takana"). Itse olen ihan tyytyväinen merkkiin. Palautus oli kyllä huono. En tiedä mitä sooloili. Katsoi tuomareita ja sitten oli palauttamassa liikkurille. En ihan ymmärrä tuota että perusasento on liian takana, enkä ole siitä ihan samaa mieltä (se asia ei lähde korjaussarjan alle). Seuruu 7,5. No peruutus oli ihan floppi mutta askelsi! Lisäksi Fidzillä meni taas jotain korvaan ja alkoi ravistella päätään ja itse kävelen ihan vammaisesti ja tuntui vaan tosi huonolta kaikki. (" peruutuksessa ei pidä paikkaansa, ohjaaja pysähtyy juoksun täyskäännöksessä ja hieman edessä"). Kiertonouto 8,5 ("kaartaa merkille ja saisi olla nopeampi"). Nojoo voisi kait olla nopeampi, mutta nyt menee vielä ajatuksella ja se sallittakoon sille. Z:ta 8,5 ("aavistuksen vino seiso, hidas istu ja tiivis seuruu"). En tiedä eikö kuullut istumisen käskyä, mutta oli ihan reppanan näköinen kun käännyin ympäri eli jotain kävi istumisen kanssa. Maahan menee ärsyttävästi etupää eka mutta muuten on jo meidän zetaksi ihan siisti. Kaukot 9,5 ("kyyry asento"). Tahmaa mutta ihan ok. Tunnari vikana liikkeenä ja siinä Fidzi epäonnistui minun muistikuvani mukaan ekan kerran kokeessa niin että toi väärän. Tästä siis nolla jonka vuoksi saatiin vaan 2-tulos 247 pisteellä. Olin kyllä aika pettynyt meidän suoritukseen, ja ajattelin että ei "vanhaa" koiraa vaan saa enää paremmaksi, mutta nyt parin päivän sulatuksen jälkeen on treenisuunnitelma valmis ja asioita otettu treenilistalle. En vaan tiedä miten nopeasti saan ne kisoihin toimimaan. Yritetään nyt vielä kuitenkin. Video. 

Sunnuntaina olikin sitten suurempi jännitysnäytelmä edessä kun olin ilmoittanut Zapin avoimeen luokkaan. Viimeisestä alokasluokan kisasta on kuitenkin kohta jo melkein vuosi aikaa. Kisarutiinia ei siis ole ollenkaan. Tuntui että mitä tahansa ja kaikkea voisi tapahtua. Päivä aloitettiin tunnin metsälenkillä. Luntakin oli sopivasti satanut niin Zap sai kunnon hankijuoksulenkin. Sitten koepaikalle. Järkytys oli aikamoinen kun olin menossa rauhalliseen tokokokeeseen ja parkkipaikka olikin täynnä autoja,ihmisia ja koiria. No enpä ollut ottanut huomioon että siellä oli rallykisat samaan aikaan. Se siitä rauhasta. Koepaikalla oltiin noin 1,5h ennen luokan alkua. Tein oikeastaan kaikki avoimenluokan liikket läpi paitsi ruutua. Sitten käytiin vielä pikkasen kävelyllä. Zap sai myös vaan hengata ja leikkiä. Välillä toki oli myös hetkiä häkissä. Kaiken aamupäivän tuohujen jälkeen Zap alkoi vihdoin tuntumaan siltä että pysyisi ehkä kehässä hiljaa ja käsissä.

Juuri ennen kokeen alkua kävi aika harmittava välikohtaus kun meitä ennen oleva koirakko ei ollut paikalla ja oltiin ihan tuomarin vieressä kun tumari alkoikin huutamaan kovaan ääneen avoimen koirakkoa paikalle. Zap sitten päätti tehdä tuomarista mörön kun tuolleen huusi. Olin jo ajatellut että kaikki typerät mörköilyt olisi historiaa, mutta eipä ole ja taas yksi asia mitä vaan pitää treenata. No pöhki siinä aikansa, mutta onneksi selvitti luoksepäästävyyden ja päästiin kehään. Olipa siinä sitten taas yksi syy lisää jännittää josko pöhkisi tuomaria kehässäkin, mutta onneksi se typeryys jäi siihen. Zap oli kehässä oikeastaan todella hyvä. Niin hyvä kun tällä hetkellä osaa olla. Liikket teki kiertoa lukuunottamatta ihan omalla treenitasollaan. Jos siis saa treenitason kokeeseen niin voi todella olla tyytyväinen.

Aloitettiin paikallaoloilla. Siitä hienosti 10, vaikka toiselta puolen meni koira maihin. Toi paikallaolomatka tuli kyllä hieman yllärinä (joo, voisi lukea säännöt tarkemmin), mutta 25 m on pitkä matka. Kehässä tehtiin liikkeet aivan sekaisin. Ensin ruutu. Siitä 10. Jäi jopa aika keskelle, eli hieman ennakoi mutta ehkä ihan ok kun on mennyt niin herkästi yli. Seuraavaksi liikeestä istuminen 9,5 (seuruu varmaan oli aika tiivistä). Luoksetulo 10. Ei kai siinä ihmeempiä. Tuli nätisti sivullekkin. Liikkeestä seisominen 10. Taas se seuruu aika tiivistä. Hyppy 10. Ihan siisti. Noutaminen 9,5. Pikkasen epäsiisti mutta aika kivasti sivulle. Kaukoista 10. Eka I-M tassu liikkuu mutta olen silti tosi tyytyväinen miten hyvin teki osana koekokonaisuutta ja häiriöissä. Seuraaminen 9,5. On nyt liian yritteliäs mikä varmaan tulee siitä on on tehty häiriöitä. Täytyy pitää treenit tasapainossa kriteerien kanssa. Kierto 8. Siinä sai sekä tötterö että minun jalka hieman osumaa :)  Kokonaisvaikutus 10. Pisteet yhteensä 309,5. Yksi ääni tuli yhdessä siirtymisessä, mutta muuten oli aika hyvä. Kehuin liikkeiden välissä vaan todella rauhallisesti ja silitin päätä. Minusta kuitekin vastasi aika kivasti kehuun koska häntä heilui aina. Olin kyllä taas todella, todella tyytyväinen Zapin tekemiseen!! Video, josta harmittavasti puuttuu ekat liikeet; ruutu, istuminen ja luoksetulo, kun kuvaajaa vissiin jännitti vielä enempi eikä ollut saanut niitä nauhalle. Tästä on kyllä taas niin hyvä jatkaa kohti voittajaluokkaa!

maanantai 15. helmikuuta 2016

Palkkaa passiivisuudesta

Viikko sitten viikonloppuna oli mm-tiimin leiri ja Zap sai luvan siirtyä Fidzin paikalle, joten pääsi ekaa kertaa elämässään yksin leireilemään. Mari oli kouluttamassa. Oli hyvin silmiä avaava leiri. Tavallaan tiesin missä mennään, mutta nyt tiedän hyvin konkreettisesti. Zap oli syksyn treeneissä aika hyvä, kun tehtiin enimmäkseen rauhallisia liikkeitä ja palkattiin tosi rauhassa. Loppu syksyn ja talven onkin nyt sitten saanut tehdä myös juoksuliikkeitä, ja niiden mukana on virekkin noussut VAIKKA olen paljon yrittänyt keskittyä palkkaamaan mm. nameilla ennen lähetystä vauhtiliikkeisiin jne. Olen kuitenkin tehnyt aika paljon treeniä niin että olen laittanut nameja Zapin eteen maahan, vapauttanut siihen, ja syömisen jälkeen vasta on saanut liikekäskyn. Kokonaisuuksissa tai muutaman liikkeen ketjutuksissa tämä tapa ei kuitenkaan vie eteenpäin, koska kyllähän se tietää milloin ne namit on siinä ja milloin ei.


Upouudet kapulat <3
Nyt ollaan sitten siinä tilanteessa että liikeosaaminen on ok (ei missään nimessä täydellistä), mutta liikkeiden alut ja loput ei ole hyviä, siirtymisistä puhumattakaan. Zapille liikkeiden suoritus taitaa olla suurempi palkka kun oikea palkka ja siksi onkin hieman haastavampaa saada paketti kasaan. Toki tätä ei olla paljon treenattukaan, eli ei kai voi olettaakkaan. Nyt leirin jälkeen ei tosin olla muuta tehtykkään :) Olen nyt todella paljon keskittynyt varsinkin vauhtiliikkeiden alkuihin ja nostanut vaatimustasoa niissä vaikka se ääni aina näissä pelottaakin. Eli esimerkiksi kun me mennään ruudun lähetyspaikkaan ja sanon Zapille että tehdään ruutu (ja jos jossain niin näissä liikevirityksissä Zap on hyvä, eli tosiaan tietää vihjesanasta mikä liike on seuraava ja se nousee jo tässä vaiheessa). Nyt kuitenkin ennen lähetystä olen pyytänyt sitä istumaan, siirtynyt pois sen sivulta ja pyytänyt sitä uudelleen sivulle tai vaikka käskenyt maahan. Sitten kun on pystynyt tekemään tämän hyvin ja HILJAA on ensin saanut namin ja sitten olen heittänyt lelun maahan ja vasta kun on kuulolla esm. sivulla niin vapautan lelulle. Eli palkkaan sitä passiivisuudesta. Liikkeen on myös päässyt suorittamaan välillä lennosta ja välillä sivulta kun on ollut hyvä mutta siitä en nyt ole palkannut kun sosiaalisesti. Tuntuu niin oudolta ja vielä vieraalta omistaa näin korkeavireinen koira. Joudun tosiaan opettelemaan uusia ajatuksia :)

Nyt ollaan viikon ajan tehty aika paljon palkattomuutta. Zap paranee aina loppua kohti ts. tarvitsee sitä purkamista ennen kun työskentelee hyvällä vireellä (ja ilman niitä ääniä). Siirtymiset tarvitsee myös vielä paljon teeniä. Samalla tavalla kun liikkeiden alkuja ja loppuja, myös siirtymisten arvoa olen yrittänyt nostaa palkkauksella. Kokonaisuuksissa tällä viikolla suurimmat liikevirheet on ollut siinä että lentää ruudusta yli todella helposti kun menee vaan niin kovaa, ja kaukoissa ääni on inhottavan herkässä jostain syystä maahan-käskyissä.

Seuraamisessa pitää alkaa ajaa häiriöitä sisään (tätä aloitettiin leirillä ja sitä on jatkettu). Häiriötä on tehty aikasemminkin, mutta oikeastaan vaan sivulla. Olen taas arkaillut ottaa sitä mukaan liikkeeseen. Nyt on kuitenkin molemmilla henkisen kasvunpaikka ja tätäkin on tehtävä. Zapilla on tosi kova tarve aina nopeasti vilkaista asioita  (merkkejä tai esteitä jos on kentän laidalla) varsinkin kun kävellään ekan kerran ohi, ja tästä en tietty tykkää. Menee kuitenkin "onneksi" varsinkin kapulahäiriön kanssa aika helposti halpaan eli tehdän nyt sille niin suurtä häiriötä että mokaa isosti jolloin siihen on helppo puuttua. Siksi näin koska muuten tekee vilkulut niin nopeasti että en ehdi niihin puuttua. Tämä treeni pitää kuitenkin pitää tasapainossa seuruun kriteeritreenin kanssa koska kun tehdään häiriötä niin tulee painamista kun yrittää sulkea häiriön pois, ja sitä nyt on muutenkin vielä liikaa.

Huh! Olen ehkä hullu kun olen ilmoittanut tuon ihan keskeneräisen koiran kisoihin, mutta ajattelin että mennään avoinluokka vielä samalla tavalla kuin alokas. Parin tunnin purkaminen kisapaikalla ja sitten vaan yritän viedä kehän hyvin rauhassa läpi :) Ennen voittajaa laitetaan kyllä pääpaino siihen että alettaisiin saada kokonaisuus parempaan tasapainoon!

Fidzi sitten. No sillä on vaan Seinäjoen maajoukkuekarsintakoe ensi lauantaina, mutta sen kanssa treenaaminen on niin seesteistä tuohon toiseen verrattuna :) Samassa tilassa ollaan kun ennen viime koetta. Eteenmeno on tähtien asennosta kiinni, mutta toivotaan taas yhtä kivaa koetta kun viimeksi!

maanantai 1. helmikuuta 2016

Toko- ja terveystuloksia

Zap kävi muutama viikko sitten virallisesti läpivalaisussa. Käytiin porukalla Karma, Roima, Kurko ja Zap Porvoon Avec:ssa ja Christa kuvasi. Zapilta kuvatiin Kennellittoon lonkat ja kyynäret ja epävirallisesti sitten olat ja selkä. Epävirallisistakin kuvista sain kuitenkin ortopedin lausunnun. Oli hieman jännitysnäytelmää kun tuloksia odoteltiin niin Zapin kyynärtulokset päivittyi ensin koiranettiin C/C:nä. Onneksi asia kuitenkin saatiin selvitettyä ja ell. lausui kuvat uudestaa ja tulos oli 0/0. Huh! Lonkat olivat C/B. C:n lonkka oli löysempi. Selkä oli oikein hyvä ja samoin olat, myös leikattu olka näytti oikein hyvältä. Ei mitään nivelmuutoksia yms. ollut havaittavissa. Olin tai olen kyllä todella onnellinen ja helpottunut noista tuloksista. Ihan mahtavaa! Myös kivekset oli normaalit. Ell. tosin luuli Zappia ensin tytöksi. Rauhoituksessa sitten yllättyi kun siellä jalkojen välissä olikin jotain mikä ei tytölle kuulu. Onhan se pieni, siro ja kaunis (ainakin omaan silmään). Painoa oli hurjat 15,7 kg takin kanssa.


Fidzin kanssa käytiin lauantaina kokeilemassa toista kertaa Räsäsen Riitan kokeessa uusia sääntöjä. Eipä ollut Fidzi antanut aihetta olla kauhean luottavainen tyhjään lähetyksen suhteen ja perjantain kenraaleissa ei löytänyt myöskään kiertohässäkän tötteröä kun oli tötsä putken edessä. No kisat meni kuitenkin paljon paremmin mitä uskalsin toivoa.


Koe aloitettiin tunnarilla. Tätä on nyt tehty vissiin liian hankalana treeneissä, koska on ollut tosi usein huolimaton kun on tehty kisamainen "helppo" tunnari. Kokeessakin oli huolimaton; tarkasteli ja vielä pudotti kapulan paluussa (7). Ohjatun teki ihan itsensä näköisesti. Alussa vaan ei ottanut kontaktia vaan jäi katsomaan liikkuria (9,5). Kaukotkin meni niin kun ne yleensä menee. Tekniikassa tosin yksi takajalan kevennyt S-I vaihdossa, mutta oma vika kun sanoin vahingossa vanhan käskyn niin oli varmaan epävarma. Seisominen on tahmea. Sitä olen nyt hypyttänyt kotitreenissä, mutta ei ole kisavalmis vaihto (9). Seuraaminen (8), peruuttaa istuen ja taas hieman matala mutta paikka aika siisti. Luoksetulossa otti "pikkasen" liikaa pomppua taaksepäin pysähdyksessä. Tästä kuitenkin aika armollisesti 9. Ruutu jännitti koska tyhjään lähetys tehtiin keskelle kenttää, mutta kun ihmeen kaupalla se onnistui. Ruudussa oli aika hassusti jätetty näkyvä teipin pala niin se toimi aika hyvin targettina :) Ruudusta 9,5. Z.ssa perusvirheet. Seuraa matalana mutta tälle nyt en vaan nähtävästi voi mitään. Maahan meni vähän kaksitempoisesti. Tästä 9. Kiertohässäkkä meni yllättävän hyvin. Ei kaarrattanutkaan ihan liikaa. Tästä 9. Paikallaoloista 10 ja 9,5 (kun törmäsi hieman lopun sivulle tulossa). Pitkästä aikaa myös video kisasta. Lopputuloksena 285,5 pistettä eli 1-tulos ja 2.sija! Mun pieni luottoratsu oli vaan taas täydellinen, iloinen oma itsensä ja melkein parhaansa se yritti.


Olin kyllä todella onnellinen että saatiin onnistumiset uusissa liikkeissä eikä vanhatkaan liikkeet ollut ihan hajonnut käsiin vaikka niitä on treenattu tosi vähän. Ehkä me kuitenkin vielä päästään kesällä sm:iin! Kehässä oli tuomariharjoittelija niin liikkeiden välit oli todella pitkiä, mutta Fidzin kanssa se ei ole mikään ongelma. Tulipa vaan tuli mieleen että pitääpä treenata tällaisia Zapin kanssa!


Luottoratsu <3 
Kiitos Tanjalle videoinnista ja seurasta. Olipa kiva kun ei tarvinnut yksin ajella koepaikalle! Kaikki kuvat Nina Hanikka, kiitos niistäkin.

Voisko tää vuosi vaan jatkua näin kun se on alkanut? Kaikki terveinä. Ruskan kanssa noustiin kolmosiin ja viime treeneissäkin 31 esteen rata nollana läpi. Sen kanssa meno tuntuu tällä hetkellä hyvältä ja helpolta. Fidzin ekat kisat tänä vuonna suhteellisen ehjällä suorituksella ja uudet liikkeet onnistui aika kivasti. Zapin hyvät terveystulokset ja sen kanssa tekeminen vaan on niin nastaa. Mielenkiinnolla odotan avoimen luokan ekaa kisaa :)

torstai 21. tammikuuta 2016

Vuoden alkua

Ruskan kanssa oltiin tammikuun alussa kisaamassa Ojangossa. Kisat meni oikein kivasti, ja Ruska oli paras tai kuuliaisin mitä on ikinä kisoissa ollut. Kaikilla kolmella radalla teki oikeasti ihan parastaan, eikä tehnyt yhtään keppivirhettä! Ekalta radalta nollavoitto. Toisella hypärillä en visiin ollut vielä valmis nousemaan kolmosiin, kun aiheutin hyllyn kaatamalla yhden hypyn. Ei ihan osunut askeleet kohdilleen :) Tietty vähän harmitti oma toilailu, mutta koska rata oli muuten niin onnistunut niin aika nopeasti harmitus muuttui iloksi. Seuraavalla agilityradalla saatiin toinen nollavoitto, joten vika rata jäi juoksematta sillä vihdoin noustiin kolmosiin! Olipa todella kivan fiiliksen kisat. Radat (video) ja meno Ruskan kanssa vaan tuntui ihan käsittämättömän vaivattomalta ja helpolta. Ehdittiin jo käydä ekoissa kolmosenkin kisoissa. Niistä tuloksena 5, 15 ja HYL. Ilman keppivirheitä olisi varmaan jo parikin nollaa tehty, eli yhteistyö pelaa kivasti mutta keppikulmat oli Ruskalle haastavia ja niistä ei vaan selvitty.

Fidzi on ilmoitettu tokokisoihin. Ääk! Mennään nyt arpomaan sitä tyhjään lähetystä, mutta kun se ei vaan tunnu ikinä valmistuvan tai varmistuvan. Nyt olen aika paljon juoksuttanut sitä suoraan väylillä missä se ei pääse kaartamaa....en tiedä auttaako vai ei, mutta ainakin onnistuu. On kyllä mun inhokkiliike tällä hetkellä, ihan vaan siksi että en keksi miten kerron koiralle oikeasti mitä siltä haluan. Turhauttavaa varsinkin tuollaisen kiltin koiran kanssa. Muita liikkeitä on treenattu ihan luvattoman vähän, kun tuntuu että pääpaino pyörii vaan ruudussa eli ei kyllä yhtään varma olo minkään suhteen :)

Zap on keskittynyt treenaamaan avoimen liikkeitä kisakuntoon. Pakkasten takia on enempi tullut kotona tehtyä rauhallisia liikkeitä (peruutus, pito, perusasento, kaukot, tunnari), mutta toisaalta ne on tuon koiran kanssa tärkeitä. Kaukojen tekniikka on kotioloissa (ilman häiriötä) tosi kivalla mallilla pidemmälläkin matkalla. Helposti vaan heittää vinoon, niin olen laittanut koiran oikealle puolelle juomapullon yms. ohjaamaan suoraksi. Nyt vaan huomaan että kun ponnaa niin voimalla vaihdot niin siirtyy matolla vaikka ei liikuta tassuja eli ns. liukuu (Voiko tätä edes korjata, tai miten kerron sille että älä ponnista niin kovaa että liut?! Nyt en ole tästä huomauttanut ollenkaan, mutta pitää katsoa tuleeko siitä suurempi ongelma).

Zap kävi eilen Christan tekemässä läpivalaisussa; lonkat, kyynäret, selkä ja olat. Virallisia tuloksia odotellaan, mutta ei pitäisi olla mitään sellaisia löydöksiä mitkä tuon kevyen koiran menoa haittaisi (painoi 15,7 kg). Leikattu olkakin näytti hyvin parantuneen. Silti sitä jännittää vielä...

Pakkaspäivinä on harjoiteltu mm. halaamista
Tämän vuoden tavoitteet on aika auki. Zapin kanssa varmaan yritetään käydä ainakin avoin ja voittajaluokka. Fidzin kanssa olisi kiva päästä molempiin arvokisoihin, mutta se ei ole mitenkään varma kun pitäisi saada uusilla säännöillä ykköset kasaan. Ehkä joku ulkomaankisareissu? Ruskan kanssa kokemusta kolmosista. Tuskin on realistista sen kanssa vielä muita tavotteita tehdä kun ei ehditä kisatakkaan niin paljon että voitaisiin saada nollat arvokisoihin. Viime vuodesta kun meni suurin osa sairastuvalla niin päätoive olisi että saataisiin tämä vuosi tehdä kaikkien kanssa ilman terveydellisiä esteitä. Se olisi ihan parasta, tulokset tulee sitten siinä sivussa (tai on tulematta) :)