tiistai 18. joulukuuta 2012

Ennen ja jälkeen vuoden


Pakko pistää vähän up to date kuvia "pennuista". Ne on kasvaneet niin että eihän niitä meinaa enää tunnistaa. Pojista pari on perineet jalkansa jostain muualta kuin äitinsä geeneistä. Taisi Fidzi itseasiassa jäädä kaikkia pentujaan pienemmäksi :)

Osa pennuista on kisannut jo epävirallisissakisoissa ja ainakin yksi seuraa äitiään tokon virallisille kisakentille vuoden vaihduttua. Ollaan me Fidzin kanssa ylpeitä.

Napero pentuna ja...
1-vuotiaana © Koskinen

Maxi pentuna ja

Max noin puolivuotiaana © Virtanen

Raw pentuna ja...

Raw noin puolivuotiaana © Kivirasi
Ruska pentuna ja...
Ruska noin 1-vuotiaana 
Leya pentuna ja...
Leya noin puolivuotiaana © Asp

Rusina pentuna ja...
Rusina noin puolivuotiaana © Koskinen
Roisi pentuna...ja tuore kuva uupuu :(



sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Vuoden 2012 highlightit

Taas oli aika kaivaa blogin syövereistä vuoden 2011 lopussa laadittuja ajatuksia vuodesta 2012.

Fidzin tavoitteena agilityssä oli saada SM-nollat kasaan. SM:iin ei kuitenkaan ollut sen kummempia tavoitteita kuin mahdollisimman ehjät radat. Lisäksi agissa oli tavoitteena viimeinen AVA-serti, ja hyppysertejä. Tokossa tavoitteena oli rakentaa liikkeitä entistä paremmiksi ja entistä häiriökestävimmiksi, ja osallistua arvokisoihin  ja tehdä niissä oman tasoinen iloinen suoritus.
-
Agilityn SM-nollat saatiin varmaan viimeisestä mahdollisesta kisasta kasaan, mutta yhteistyö ei ollut vielä lähelläkään sitä mitä se oli syksyllä ennen pentuja ollut. SM:t oli tuli ja meni, ja niissä ei ylletty omantasoiseen suoritukseen ollenkaan (tai ehkä se oli meidän tasoista menoa sillä hetkellä), mutta ei jäänyt niistä kisoista Fidzin osalta sen enempää muistoja. Agilityn piirinmestaruuskisoissakin tuli lapsus (renkaan alitus), mutta joukkueradalla onnistuttiin vähän paremmin ja kotiin tuomisena oli uudenmaanpiirinmestaruus hopeeta. Viimeinen AVA-serti saatiin kesällä, mutta jostain syystä AVA-valionarvoa ei ole vielä vahvistettu (onkohan mun hakemus mennyt perille?). Hyppysertejä ei siunaantunut, mutta eipä me ihan liikaa olla hypäreillä kisattu.
Uudenmaan pm:t 2012 © Ville Kivirasi
Tokoa ei ennen vuoden 2012 SM:iä ihan liikaa ehditty treenaamaan, mutta kisoihin kuitenkin mentiin ja itsemme ja/tai tavoitteemme ylitettiin! Lauantaina yli 100 koirakosta oltiin sijalla 18, eli lunastettiin paikka sunnuntain finaaliin. Sunnuntaina sijoituttiin sijalle 13/20 joka oikeutti kokonaiskilpailun sijaan 17. Viime viikonloppuna mun silmät oikeastaan aukesi tokon PM:iä seuratessa, että meidän tokon SM-kisasaavutus oli oikeastaan tosi "saavutus" kun PM:ssä oli kuusi suomalaista koirakkoa seitsemän parhaan joukossa. Tämän kesäinen jää siis ehkä meidän historian kirjoihin pitkäksi aikaa. Osallistuttiin me myös piirinmestaruuskisoihin, mutta siellä harmittavat kaksi liikevirhettä vie pisteet. Laitettiin itsemme likoon myös valmennusrenkaan näyttökokeessa mutta valmistautumiset ei mennyt nappiin ja tehtiin omaantasoon verrattuna aika ala-arvoinen suoritus (tosin lähtökohdat oli vaikeat tuohon tilanteeseen ihan koirasta riippumattomien syiden takia). Vuoden 2012 aikana kisattiin Fidzin kanssa viisi kertaa EVL:ssä ja neljästä kisasta 1-tulokset.

Tokon SM:t 2012
Muuta mitä olin listannut oli että Fidzi pysyisi yhtä terveenä kuin tähänkin asti (sama "tavoite" oli tietty kaikilla koirilla) ja että olisi kiva ehtiä paimentamaan, hakuilemaan ja ehkä vepeilemään.
-
Alku vuodesta heti pentujen jälkeen Fidzillä oli virtsatietulehdus, sekä äitiyslomalta palautuessa enempi jumeja kropassa, mutta muuten olen saanut nauttia terveestä koirasta koko vuoden. Paimentamassa (ei sitä voi paimentamiseksi sanoa) tai lampaita käytiin moikkaamassa kerran ja vepeä tehtiin huvikseen pariin otteeseen, mutta toko ja agility vei edelleen 99,9 % meidän treeniajasta.

Nizan tavoitteena agilityssä oli hioa aikoja paremmiksi ja saada AVA-sertejä ( ja jos niitä siunaantuisi niin sitten näyttelytkin olisi ollut tavoitelistalla). Tokossa tavoitteena oli vielä kisata edes kerran.
 
Hieman vaikeeta määritellä miten ollaan onnistuttu tuossa aikatavoitteessa, mutta olen tyytyväinen siihen draiviin mikä Nizassa tällä hetkellä (tänä vuonna) agilityssä on ollut. SM:ssä Niza oli ihan loistava ja pääsi ainoana rotunsa edustajana finaaliradalle (maxeissa). Finaalissa oma ohjausvalinta kostautui hylkääntymiseen, mutta Niza oli kerrassaan mahtava. Piirinmestaruuskisoissakin Niza veti triplanollan ollen henkilökohtaisessa kisassa sijalla 7, ja voittaen joukkuekisasta hopeeta. AVA-sertejä ei tänä vuonna siunaantunut, vaikka hyvin lähellä ne monta kertaa oli. Näyttelyihinkään ei siten tarvinnut mennä.
Uudenmaan pm:t 2012 © Ville Kivirasi
Tokokisoissa käytiin kun käytiinkin yhden kerran kahden vuoden kisatauon jälkeen, ja tehtiin aika liikuttavan iloinen ja vapautunut suoritus joka vielä oli 1-tuloksen arvoinen! Tähän mennessä koiranettiin päivittyneet vesikoirien tokotulokset vuodelta 2012 kertoo karua totuutta;  EVL1-tuloksia on yksi yhdellä koiralla Nizan lisäksi:



Ellan tavoitteena olisi kisata tokossa alokasluokassa ja saada 1-tulos. Lisäksi olin kirjoittanut että käytäisiin mejämetsällä ja harkitaan näyttelyitä kun veteraani-ikä täyttyy. Agilityn olinkin jo kuopannut tavotteiden osalta tai olin kirjoittanut että mittautan Ellan vielä uudestaan, ja jos siitä saataisiin mini niin sitten voitaisiin miettiä jatkoa myös agilityssä.

Tokossa Ella kisasi uudenmaanpiirinmestaruuskisoissa ja teki vaikuttavan suorituksen, mutta harmittava maahanmenon nollaus pudotti pisteet 2-tulokseen. Mejämetsällä ei käyty kertaakaan eikä näyttelyitä edes harkittu. Agilityä varten mittautin Ellan Saviojalla uudestaan ja oli 4-5mm liian korkea miniksi niin se oli virallisesti Ellan agilityuran päätös.


Ellan yksi isommista nautinnoista...
Näin jälkikäteen sitä taas huomaa kuinka paljon on vuoteen mahtunut. On kohdattu suuria onnistumisia, mutta myös niitä epäonnistumisia. Hirmuisen opettavainen vuosi kuitenkin taas takana. Kahden eri koiran kanssa kahden eri lajin SM-finaalissa (Olipa samalla eka vuosi kun ylipäätään kisasin henkilökohtaisesta mestaruudesta kummassakin lajissa. Ennen olen ollut vaan joukkueessa.)

Isoin kiitos taas kaikille teille jotka meidän kanssa ja apuna tätä tietä kuljette!

torstai 6. joulukuuta 2012

Onnea Niza 7-vee!

Hiukan haikeeta ajatella että Niza on jo 7-vuotias. Mieleen hiipii jo ajatukset siitä kauanko sillä on vielä aktiivista treeni/kisauraa jäljellä. En halua lopettaa kisaamista silloin kun koira ei sitä enää kestä vaan se päätös on tehtävä aikaisemmin. Vielä en missään nimessä ole sitä eläkkeelle pistämässä, koska 7-vuotiashan on koira "parhaassa" iässä. Mutta karu totuus on, että vähemmän niitä vuosia kisakentillä on edessä kuin takana, ja se hiukan jo surettaa näin etukäteen. 

Niza on opettanut minulle koiran kouluttamisesta todella paljon. Se on opettanut että ei ole syytä luovuttaa vaikka muut ympärillä olisi sitä mieltä että koirasta "ei olisi mihinkään". Se on koira jonka kanssa olen tehnyt hirmuisen työn ja se työ on kantanut hedelmää. Niza on äärimmäisen selväpäinen, hyvä rakenteinen ja moottorinen maxi espis joira en ihan liikaa Suomen maassa ole tavannut. 

Niza kanssa harrastaminen (eli pääasiassa agility) on tällä hetkellä suurimmaksi osaksi terapiaa. Se on uskollinen ja ihan loistava kaveri myös sohvan nurkassa. Se vaan on mun elämäni espanjalainen.


sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Karvaa korvissa

Viikonloppu vierähti kouluttaen tokoa espanjanvesikoiraharrastajille. Fidzi pääsi mukaan harjoittelemaan "häkkikoiran" elämää. Pääsi se myös vähän toimimaan opettajana, mm. demoamaan kaukojen tekniikkasta, palkkausta, merkkiä yms. kivoja juttuja. Teki kyllä sille niin hyvää välillä harjoitella vaan olemista hallissa jossa muut tekee sitä niin kivaa tokoa.

Kyllä mä tykkään aina kun vaan saan innostuksen tokossa tarttumaan koulutettaviin, ja kun ihmiset tosissaan ymmärtämään kuinka mahtavan kiva laji toko on. Mä niin mielläni näkisin perroja siellä ylemmissäkin luokissa enemmän. Ihan samalla tavalla kun niitä agissakin on!

Marjo antoi mulle aivan ihanan lahjan viikonlopun päätteeksi. En olisi ikinä uskonut että karvat korvissa voi kaunistaa:

Perron karvoista huovutetut korvakorot!
Koska koulutin muita viikonlopun niin omat koirat sai nauttia vaan pidemmistä lenkeistä lumisessa metsässä (tai pääsihän se Fidzi molempina päivinä tokoamaan), mutta niistähän ne niin nauttii.