"Hiki" kisoissa

Lauantaina kisattiin agilityä omissa HiGi-kisoissa. Ilma oli hyvinkin kesäinen, mikä taisi viedä ohjaajalta jostain syystä parhaimman vireen. Oli jotenkin tosi vetämätön olo. Olin ilmoittanut Nizan kahdelle ja Fidzin kolmelle agilityradalla. Tuomareina toimivat Ritva Herrala ja Anne Tammiksalu.

Herralan ekalla radalla oli pari kohtaa mitä mietin, mutta kuitenkin pääasiassa helpohko rata. Nizan kanssa meni kivasti. Vähän liikaa "tässä" huutoja, mutta aika sujuvalla nollalla maaliin. Fidzin kanssa eka rata oli aikamoista rämpimistä. En edes muista missä lopulta hyllytettiin koska virheitä satoi :(

Toinen Tammiksalun rata olikin vähän haastavampi. Niza kulki tosi kivasti, mutta oman myöhästyneen valssin takia sain sen putkeen A:n sijaa. Harmitti. Tällä radalla makseilla tuli yksi nolla ja kolme tulosta. Fidzin kanssa samaisella radalla yritin olla tosi ajoissa siinä kohtaa missä Nizan kanssa hyllytin. No olin, mutta unohdin ohjata koirankin sinne. Surkeeta.

Tokaan rataan loppui Nizan kisat. Olin siihen kyllä tosi tyytyväinen. Teki tasan sen mitä pyysin ja kulki ihan kivaa vauhtia (ja otti hienosti kontaktit)!

Viimeinen rata oli suhteellisen helppo, mutta ei minun ja Fidzin rataprofiiliin sopiva; hyppy, käännös, hyppy, käännös. Sain kuitenkin jostain vähän asennetta omaan ohjaukseen ja vika rata oli yllätykseksi tämän päivän radoista ylivoimaisesti paras. Ei tullut mitään ihan kauheita tilanteita ollenkaan (tosi positiivista?) ja nollalla maalin (4.sija). Eikä me huonoille hävitty, kun Niinu otti kaksoisvoiton ja siskopuoli Raija tuli kolmanneksi :)

Ei paras kisapäivä, mutta syy taisi olla taas ohjaajassa. Kaksi koiraa ja kaksi nollaa. Nollaradat oli kummaltakin ihan hyviä ratoja ja Nizan hyllykin oli hyvä rata koiralta, eli kaipa ihan tyytyväinen kuitenkin olen.

Tokoa "livenä"

Viikonloppuna oltiin katsomassa agilityn pohjoismaiden mestaruuskisoja Liedossa. Vitsit olisi tehnyt mieli itsekkin yrittää mennä niitä ratoja (ei tosin siinä kisaseurassa). Sai taas nähdä hienoja koiria, ohjauksia, onnistumisia mutta myös paljon epäonnea. Sitähän se agility vaan on.

Nyt on kuitenkin arki alkanut. Tämä tarkoittaa sitä, että itsellä on niin aikaa kuin energiaakin treenaamiseen taas vähemmän. Jotain ollaan kuitenkin yritetty tehdä. Yksi päivä otin jopa kameran mukaan treeneihin ja kuvattiin muutama liike Nizan tokoilusta. On se niin hauskaa tuo vesikoiran pomppiva tyyli tehdä töitä. Josko se Niza vielä palaisikin tokossa kisakentille (oon tainnut sanoa tätä aikaisemminkin)?

Niza tokoaa muutaman liikkeen verran.

Sitten yksi toinen päivä Marika "yllätti" meidät videokameralla treeneissä, ja teki vielä ihanat videot niistä. KIITOS! Ei tietenkään olleet täysin onnistuneet treenit. Pitkä lista virheitä näkyy varsinkin näin videolta katsottuna. Blääh, miksi sen kameran pitää olla niin armoton! Kaukoissa peruttaa, seuraamisessa helposti edistää, merkin treenit kesken jne. Pistetään nyt kuitenkin näkyviin (pieni ahdistus). Näkyy noista nyt ainakin Fidzin tapa tehdä hommia ja se sen ainainen positiivisuus :)

Kaukot
Tunnari
Leikkiä, merkkiä ja stoppeja
Seuraamista
Treenin jälkeen...

Sitten taas pentusista:) Ihana oli kuulla Sadulta, että Fidzin ja Spiikun mahdollisista jälkeläisistä on jo nyt ollut mukavasti kysyntää. Toivottavasti kaikki onnistuu ja pienet bc:n alut löytäisi oman rakastavan ja harrastavan kodin. Itse niin haluaisin nähdä niitä vielä pentulaatikon ulkopuolellakin! Juoksua odotellessa:



pentukuumetta?



Viimeinen lomaviikko menee treenaten

Nyt on menossa vissiin enempi agilitypainotteinen kausi. Ollaan parikin kertaa tällä viikolla käyty treenaamassa, ja tänään oli sitten Niinun treenit (Fidzi treenasi). Vitsit että oli kivaa, hyödyllistä, opettavaista ja vaikka mitä! Radassa oli kohtia mitä piti hinkata vähän enemmän, ja Niinulla oli hyviä neuvoja mun ohjaukseen (osan jo tiedostan en vaan osaa niitä käytännössä toteuttaa). Ja sitten omissa ohjaus/reittivalinnoissa pitäisi järkeä jo osata käyttää enemmän. Mun on vaan vielä tosi vaikea arvioida mihin ehdin ja mihin en. Ja sitten se liikkeellelähtö ajoissa...miten sekin voi olla niin vaikeeta? Lisäksi käteentuloa täytyy vahvistaa. Pitää vaan palkata paljon ja lähelle. Fidzi lukee nyt helposti enempi esteitä kun ohjausta :/ Mutta kyllä agility on taas mukavaa. Oikein harmittaa ajatus Fidzin juoksusta ja mahdollisesta mammalomasta. Agilityn piirinmestaruuskisoihinkaan ei päästä kun ei olla silloin kotosalla. Saa nähdä miten tokon piirinmestaruuskisojen kanssa käy. Olen aika varma että silloin sitten on juoksussa.

Sitten todisteita netistä (SM-kisoista otettu), että osaa Fidzikin kääntyä ihan tiukasti kun joku ohjaa (kaikki kuvat ottanut Sirpa Saari):

Joko pituus on tosi suuri tai koira tosi pieni?

Tiukka kurvi

 Tiukka 90 asteen käännös ja menoksi!

Ollaan me tokoakin treenattu. Olen tehnyt Fidzille nyt vähän haastavampia treenejä. Viimeksi tehtiin mm. tennispallotunnaria. Eli normaalitunnari, mutta tennispalloja oli kapuloiden seassa. Ei ollut pienelle bc helppoa ei, mutta pystyi. Jouduin kyllä pari kertaa sanomaan että nyt sitten se "oma" ei vaan palloja :)

Ellan kanssa taas taistellaan hiivaa vastaan. Tällä kertaa tassujen lisäksi myös korvissa, kurjaa. Vaihdoin ruokavaliota. Toivottavasti auttaa.

Kisat Kirkkonummella

Lauantaina jatkettiin agilityn parissa kisaamista. Tuomarina Kirkkonummen kahdella agilityradalla oli ruotsalainen Marie Hansson. Omasta mielestä inhottavimmat paikat startata kisoissa on joko ekana tai vikana. Nyt sain (melkein) kunnian olla sekä ensimmäinen että viimeinen. Onneksi oli tullut yksi luokkanousu niin Niza starttasi vasta toisena. Omat koirat oli taas onneksi oikeassa järjestyksessä, eli Niza meni ensin.

Kummatkin radat tuntui aika helpoilta? Nizan kanssa ekan radan alku lähti ihan ok, mutta sitten ajauduin liian pitkälle saattamaan putkeen ja tuli tosi kiire jatkoon. Askeleet sekosi ja kaaduin. Sain kuitenkin jotenkin pelastettua tilanteen ja koiran oikeille esteille, vaikka en ihan suunnitellusti:/ Ratavirheitä oli vielä nolla ennen vikaa hyppyä, mutta sitten menin tekemään takaaleikkauksen kun oma juokulinja meni niin ahtaaksi. Niza kääntyi puoliksi katsomaaan mitä oikein teen ja näin vika rima alas, tylsyys. Olipa rata. Omia mokia ja paljon! Fidzin kanssa sama rata ihan ok. Vähän se lenteli pitkäksi muutamia hyppyjä, mutta ei mitään ihan kauheeta. Tällä suorituksella tuli nolla sekä toinen sija ja samalla toinen A-serti. Hyvä Fidziläinen.

Toisella radalla Niza meni jälleen ihan kivasti. Yksi kaarros sillä tosin meni ihan luvattoman pitkäksi. Ehti lukea väärän esteen, kun en ottanut tarpeeksi tiukasti putkesta haltuun. Sain kuitenkin pelastettua tilanteen, ja loppu rata menikin ihan hyvin. Tuloksena nolla ja sijoitus 4. Tästä aukesi Nizan SM-nollatili!  Toisen radan loppu ei profiililtaan sopinut mun ja Fidzin menoon, ei sitten ollenkaan. Oli sellaista kääntymistä missä juuri onnistun lennättämään koiraa aivan liikaa. Meidän meno olikin sitten sellaista hyppy, lento, kalastelu, hyppy, lento jne. mutta jotenkin kuitenkin nollalla maaliin. Ei ollut kaunis rata, mutta oli puhdas. Samalla saatiin kallisarvoinen tuplanolla. Tällä radalla sijottui kolmanneksi.

Tytöt & KKK:n runsaat palkinnot...tai osa niistä!

Täytyy olla tyytyväinen kumpaakin koiraan. Tekivät aikalailla parastaan. Oma ohjaus oli taas myöhässä, ja siitä kärsikin sitten kaikki. Kummankin kanssa meno radalla tuntuu aika hyvältä. Fidzin kanssa olisi tavoitteena saada käännökset kuntoon ennen ensi kesää. Nizan kanssa taas varmuutta kontakteihin (nyt ei ollut puomia radalla joten vaikea sanoa miten olisi toiminut). Seuraavia kisoja ei nyt ole vielä kalenteriin varmaksi merkattuna, mutta toivon että saisin kisata omissa kisoissa. Viikko aikaa treenata päiväsaikaan, ja sitten olisi edessä paluu töihin ja arkeen. Niin se syksy tekee jo tuloaan.

Kuva iltalenkiltä

Pentuja suunnitteilla

Fidzille on suunnitteilla pentuja seuraavasta (syksyn) juoksusta kennel Tammikallioon. Sulhaseksi sille on valittu Tarawood`s I Feel Good "Spiiku". Siksi seuraavassa  tektissä on omia ajatuksia Fidzin luonteesta ja ominaisuuksista sekä Spiikun lyhyt esittely.

Fidzi on luonteeltaan iloinen, avoin, energinen ja innokas koira. Sillä ei ole ollut yhtään huonoa päivää elämänsä aikana. Fidzi on ollut todella helppo ja miellyttävä koulutettava, koska se on nopeaoppinen ja aina valmiina työntekoon. Fidzin päälajeja ovat agility ja toko, joista viimeksi mainittu on sen ykköslaji. Tokossa Fidzi kilpailee erikoisvoittaluokassa, ja saavutti suomen tottelevaisuusvalioarvon kesällä 2011. Agilityssä Fidzi kilpailee maxi3-luokassa, josta sillä on yksi A-serti. Lisäksi Fidzin kanssa on käyty hakumetsässä ja paimentamassa. Jopa vepeä on joskus kokeiltu. Sille tuntuu sopivan laji kuin laji, mutta ajan rajallisuuden vuoksi muut ovat jääneet tokon ja agilityn varjoon.

Työskennellessään Fidzi on aina valpas ja hoitaa tehtävänsä loppuun asti innokkaasti, lajista riippumatta. Sillä ei elämänsä aikana ole koskaan ollut tilanteita, jossa se olisi menettänyt toimintakykynsä. Fidzi on ohjaajapehmeä, ja yrittää aina parhaansa. Se ei ota häiriötä muista ihmisistä tai koirista, vaan keskittyy itse tekemiseen. Palkaksi käyvät niin makupalat kuin leikkikin.

Arjessa Fidzi ei ole niin pehmeä, mutta todella kiltti ja helppo koira kuitenkin. Kotona se on rauhallinen ja lepäilee silloin, kun ympärillä ei tapahdu mitään erikoista. Fidzi kuitenkin viettää aikaansa mielellään samassa huoneessa kuin muukin perhe. Se rakastaa ihmisiä erityisen paljon ja on perso rapsuttelulle ja huomionosoituksille. Fidzi tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa. Iän myötä koiran luonne on kuitenkin tullut sen verran pippurisemmaksi, ettei muiden seura kiinnosta silloin, kun työskentely on kesken. Tämän se osaa tarpeen vaatiessa tehdä hyvin selväksi. 
 

Fidzi on ollut koko ikänsä täysin terve. Ainoastaan yksi lievä silmätulehdus sillä oli ihan pentuna, mutta muuten ei eläinlääkärillä ole tarvinnut vierailla. Fidzi on todettu täysin terveeksi myös kuvaamalla: A-A lonkat ja 0-0 kyynäreet. Lisäksi silmät on peilattu terveiksi vuonna 2010. Hieronnoissa ja fysioterapiassa ei koirasta ole koskaan löytynyt mitään jumeja tai kipukohtia. Näyttelyistä Fidzi on saanut hyväksytyn arvostelun. Se on rakenteeltaan melko pieni ja siro . Se on noin 48 cm korkea ja painaa n. 14,5 kg. Väritykseltään Fidzi on mustavalkoinen. Sen silmät ovat eri väriset: toinen sininen ja toinen ruskea.

Spiiku työskentelee Anne-Maria Riihimäen agility- ja paimenkoirana. Spiiku on elastinen, nopea, keskittymiskykyinen, miellyttämisenhaluinen nuori paimenkoira. Spiiku on n. 53,5 cm korkea ja painaa n.19 kg. Fidzin tapaan myös Spiiku on täysin terve: A/A lonkat, 0/0 kyynäreet, myös selkä ja olkapäät kuvattu normaaleiksi ja silmät ovat ok. Spiiku on myös vanhempiensa perusteella CEA DNA normaali. Lisää Spiikusta voi lukea täältä. Fidzin ja Spiikun pennuista odotetaan vauhdikkaita, hyvähermoisia, keskittymiskykyisiä harrastuskoiria.

Emä: FI TVA TAMMIKALLION VEMPULA "Fidzi", koiranetissä

Isä: TARAWOOD'S I FEEL GOOD "Spiiku", koiranetissä

© Anne-Maria Riihimäki (http://koti.24.fi/peatdigger/dogs.html)

© Anne-Maria Riihimäki (http://koti.24.fi/peatdigger/dogs.html)