perjantai 30. marraskuuta 2012

Vuosi plakkarissa

Tällä viikolla on työt painanut niin paljon päälle, että treenit on jääneet aika vähäisiksi. Tiistaina ehdittiin sentään käydä aksaamassa, mutta 15h pitkä työpäivä heti viikon alkuun ja lyhyet yöunet kuitenkin verotti ja voimat riitti treenata vaan Fidzin kanssa. Milla ystävällisesti juoksi Ella-mummon kanssa kun Niza oli huonovointinen niin se sai sitten pitää lepopäivän. Ella oli onnellinen :)

Viime viikolla onneksi ehdittiin tehdä treeniä sitten enemmänkin. Viikko sitten perjantaina tehtiin Christan valvovien silmien alla kisamainentreeni ts.tehtiin kaikki liikkeet palkatta putkeen sekoitetussa järjestyksessä, ja sitten analysoitiin ajan kanssa mitä missäkin liikkeessä tulisi erityisesti treenata. Eipä siinä oikeastaan tullut yllätyksiä. Puolet liikkeistä on hyvässä mallissa ja toisessa puolessa olisi hommaa. Kaikki oli kyllä ihan tiedossa, mutta tässä lyhyesti suurimmat ongelmat:

Seuraaminen: edistää!!!!! (mutta on kuulema jo parantunut ja nyt uusilla ohjeilla on omasta mielestä mennyt viikossa ihan tosi paljon eteenpäin).

Z:ta: seuraamisen edistämisongelma + hidas istuminen (kummatkin tiedossa)

Luoksetulo: stoppi valuu liian helposti eli siihen tehotreeniä ja tiukemmat kriteerit (mutta tuolla hallissa on vaikea saada tekemään hyvää stoppia, seli seli)

Ohjatussa oli tosi epävarma, mutta johtuu ihan siitä että olen joutunut taistelemaan vasemman kaaren kanssa, eli tätä liikettä pitäisi vaan vielä enempi pilkkoa että uskaltaa taas.

Olipa jännää, antoisaa ja ihanaa tehdä kisamainentreeni maailmanparhaan tokoilijan silmien alla, ja saada siitä palautetta.

Tänään on syytä juhlaan kun pienet ärräpäät täyttää jo vuoden. Onnea Raw, Ruska, Leya, Max, Napero, Rusina ja Roisi! Voi tuota pennun tuoksua. Sitä on jo vähän ikävä.



perjantai 16. marraskuuta 2012

Pienesti kuulumisia

Vähän laiskaa tämä bloggailu, mutta aikaa tuntuu olevan nykyään niin vähän kaikkeen että ahdistaa.

Ollaan me kuitenkin ainakin yritetty treenata. Ruokosen Juhan treeneissä oltiin agissa. Juha oli kouluttajana ihan uusi tuttavuus ja tulee kouluttamaan meitä nyt talven läpi kevääseen. Heti ekan kerran aiheena oli takaaleikkaukset. Mähän tykkään ohjata koiriani pääasiassa aina edestä kun siihen on mahdollisuus. Tätä on vahvistettu ja kaukana takana tuntuu että menetän kontrollin heti. Hyvä tätäkin on kuitenkin vahvistaa. Nizan kanssa treeni meni ihan ok. Fidzi sai läksyksi käynnin Vapun hyppytunnilla. Se ponnistaa hypyille liian kaukaa jolloin sen on ihan mahdotonta kääntyä hypyn päällä ts. en paljon pysty tähän kaukaa ohjauksella vaikuttamaan. Varmaan olenkin sitten yrittänyt paikata koirani huonoa hyppytekniikkaa omalla ohjauksella eli aika usein minä käännän sen ohjauksellisesti vekeillä tms. jolloin ongelma ei esiinnyt niin suurena. Toisaalta kiva että ongelmaan löytyi selkeä syy, mutta toisaalta voiko tosta koskaan päästä eroon?

Keskiviikkona päästiin Jessicalle treenaamaan tokoa. Otin aiheeksi Z.tan (seuraamisessa edistää ihan hulluna ja istuminen on persiistä) sekä luoksetulon. Seuraamisessa sain ohjeeksi että turha nyt peruutella koska ei ota tätä enää korjauksena vaan oikeasti nostaa se takaisin omalle paikalle, EI SAA HIIHTÄÄÄ! Istumiseen sain uuden ohjeen mitä nyt testataan lisää. Tehtiin myös kuuntelutreeniä (asentovaihdoista) ja eihän se kuuntele. Tekee heti jotain ja sitten miettii että mitähän se sanoi. Jatketaan siis treeniä. Luokseton stopeissa mua on ärsyttänyt Fidzin tapa korjata aina se stoppi askeleella, mutta tuolla Jessican hallissa teki niin kuin viime kisassa Hyvinkäällä. Stoppasi ihan lukkojarrulla ja liukui mattoa pitkin, vau! Ehkä se sen osaa mutta hiekkakentällä ei sitä pysty tekemään. Varmaan sattuu tassuihin. Hyväksytään ja toivotaan paljon mattokisoja. Kivat treenit. Ihana kyllä että vaikka oltiin taas ihan uudessa hallissa niin ei paljon Fidziä hetkauta nuo asiat. Loppuun otettiin paikallaolot ja niissä oli tosi hyvin.

Ruskan kanssa olen yrittänyt aina perjantaisin treenata jonkun verran tokoa. Tässä pätkiä viime viikolta. Video on meidän neljänneltä hallikerralta ja ottaen huomioon että ekalla kerralla oli häiriöt Ruskalle niin suuria että ei oikeastaan pystytty tekemään mitään varsinaista tokoa, on kehitys ollut aika huimaa. Selvästi se on terävämpi kuin Fidzi ja reagoi helpommin häiriöihin mutta toisaalta ei niitä sen kanssa ole juurikaan treenattu. Jos sitä olisi pennusta asti työstetty eri tavalla olisi tilanne varmaan ihan toinen, mutta hauska koira se on. Tekee tosin selvästi enempi töitä itselleen kuin ohjaajalle eli eroa on siinä suhteessä äitiinsä.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Kunto pikkuhiljaa kohilleen?

Ajelin Nizalta viime viikonloppuna turkin ja huomasin että on vesiäinen "salaa" kerännyt vähän ylimääräistä ympärilleen. No ei se nyt mitenkään hirmuisesti ole massaa saanut, mutta kyllä sen itse huomaa. Pitää vissiin hiukan vähentää sen ruokamäärää. Voiskohan olla että nyt vasta alkaa näkyä steriloinnin vaikutus ruoansulatukseen? Aikaisemmin ei nimittäin ole helposti ylimääräistä tarttunut.

Nizan kanssa on pääasiassa aksattu ja se on vaan niin terapeuttista, helppoa ja sujuvaa. Oikein odotan ensi viikon Juhan treenejä. Josko päästäisiin vähän haastamaan itseämme? Tokoa on Nizan kanssa otettu aika vähän. Tehtiin kuitenkin motivaatioruutuja ja vitsi se menee sinne oikeesti miljoonaa. On kuin vinttikoira ratajuoksussa. Niin loistava.

Treenien lisäksi ollaan jonkun verran käyty juoksemassa. Aika pitkään saisi juosta että koirissa virta loppuu. Niza oli mm. Aapon kanssa lauantaina yli 10 km lenkin juoksemassa ja sitten reilun tunnin metsälenkillä muiden kanssa, eikä ollut moksiskaan.

Tänä sunnuntaina suunnattiin Tanjan kanssa auton nokka kohti Hyvinkäätä ja noutajien järjestämiä tokokisoja. Edessä oli hallikisat mattopohjalla. Taisipa olla meidän ekat tokokisat sellaisella pohjalla, vaikka eipä se nyt iso juttu ollut kun samantyylisellä pohjalla on omat treenit joka viikko talvikaudella (en kyllä siellä tykkää mitään vauhti/jarrutreeniä tehdä). EVL:ssä 10 koiraa ja tuomarina Harri Laisi.

Ensin paikallaolot, joista kympit. Ainakin oli nätisti kun piilosta tultiin:) Loput liikkeet sekoitettuna putkeen. Ensin tunnari. Se oli hieno ja varma 10. Sitten ruutu. Ihan kuin ei jostain syystä olisi mennyt virittelyt perille. Näytti että ei liikkeen alkaessa tiennyt mitä liikettä nyt tehdään. Lähti merkiltä käskystä väärään suuntaan? Pysäytin ja lähetin uudestaan ruutuun, meni ja loppu ok. Tästä 7, mutta pitää vissiin opettaa bongaamaan itse ruutu paremmin. Nyt bongaa merkin, mutta ei ruutua ja sitten merkillä arpoo lähetyssuuntaa itse. Ihan outo ongelma, taas. Kaukot 9,5. Ei tiedä miten pysyi paikoillaan, mutta kaikki vaihdot ekasta käskystä reippaasti eikä jumittanut. Kaukaa näytti oikein hyvältä. Seuraamisessa edisti taas pahemman kerran. Kontaktihan sillä on katkeamaton, mutta hiihtää mun kanssa kilpaa. Tästä syystä varsinkin juoksuosuuden vasemmalle käännökset on ihan kamalia. Tästä nyt aika armollisesti 9. Luoksetulo 8,5, mutta itse olin tosi tyytyväinen!!! Jarrutti niin että liukui (myös seisomisen!). Itse kuulema sanoin käskysanat liian aikaisin ja siitä pistemenetykset. Metalli 10, ja se olikin hieno. Z:ta oli pettymys. Olen nyt oikeasti yrittänyt treenata istumiseen nopeutta ja varmuutta ja saanutkin sen omasta mielestä paremmaksi (tosin vielä avuilla). Ei vissiin ollut sitten uusi käsky kisavalmis, koska istuminen jäi seisomiseksi vaikka annoin vielä käsiavun. Tosi harmi. Muut vaihdot oli ok, mutta seuraamisessa taas edisti. Ohjatussa saatiin oikea. Ihan ok suoritus, mutta ei parasta. Siitä 10. Tuloksena 1-tulos 288 p, KP ja 2.sija. Olipa muuten loistavat palkinnot. Me saatiin juuri mitä tarvittiin, nimittäin lelun ja ruokasäkin lisäksi punainen ruutunauha talven treeneihin. Se on ollut mulla ostoslistalla, mutta en ole sitä saanut hankittua. Ihan loisto juttu!

Meidän tämän päivän tavoitteena oli saada onnistunut Z.ta. Yrittämisestä huolimatta ei siinä  onnistuttu. Paljon oli suorituksissa hyvää esim. luoksetuloon olen tosi tosi tyytyväinen. Harmi että oltiin Tanjan kanssa samaan aikaan kehässä niin ei tullut suoritus taaskaan videolle vaikka oli kamerakin mukana. Kivaa kuitenkin oli taas, ja mukava seura teki päivästä vielä paremman. Tiedän kyllä tasan mitä meidän nyt pitää treenata. Onni kuitenkin on omistaa noin lojaali kisakaveri.Virheistä huolimatta on nyt kahdessa kisassa tehty kaikki liikkeet nollauksitta, eli ehkä suoritusvarmuus on pikkuhiljaa nousussa?

Kohta taas kahlataan lumessa?
P.S Mä en ehkä ihan vielä tarvitse pentua, kun mun 4v. koiraa luultiin tänään kahdesti sellaiseksi :)