Kun taaksepäin katsoo, niin tämä vuosi koirarintamalla on ollut yllättävän raskas. Niza on suurimmaksi osaksi voinut hyvin, mutta siltä on jouduttu poistamaan kaksi kynttä, kun ne ovat haljenneet ytimeen asti. Zap puolestaan joutui OCD:n takia leikkauspöydälle ja sen kuntoutukseen onkin sitten kulunut pitkä aika. Ellan vaivat taas menivät niin pahoiksi, että sille piti sanoi lopulliset hyvästit. Fidzi on vissiin ainut, joka on selvinnyt tämän vuoden vammoitta. Ja sitten on vielä Marikan Rawin tilanne....
Vaikka aika paljon on ollut epäonnea, niin on tähän vuoteen mahtunut onnistumisiakin. Zap vielä keväällä ehti kisata ekan tokokisan hienolla menestyksellä ALO:ssa. Lisäksi se sai paikan uudenmaan nuorten koirien tokorinkiin. Ja siellä ollaan nyt syksyn/talven mittaan saatu kivoja treenejä mahtavassa porukassa. Fidzin kanssa kevään kisat meni aika kivasti ja SM:ssäkin pääsi finaaliin hienolla suorituksella (finaalia ei muistella :) ). Uudenmaan pm-hopeetakin se voitti (ei niin onnistuneella suorituksella tosin).
Nyt on kuitenkin tämä vuosi lopuillaan, joten katseet yritetään suunnata positiivisin mielin ensi vuoteen. Zapin leikkauksesta on kulunut yli puoli vuotta, ja se ei ole kertaakaan ontunut leikkauksen jälkeen. Nyt ollaan tokossa treenattu oikeastaan jo kaikkea muuta paitsi luoksetulon stoppeja. Ja voin sanoa että nautin sen kanssa tekemisestä tosi paljon. Onhan siinä ihan kamala työmaa, mutta ehkä joku päivä saadaan paketti kasaan. PARASTA on kun vaan saadaan tehdä täyspainoista treeniä ja nauttia yhdessä! Tavoitteena on korkata avoinluokka ennen kevättä. Jäljestämistäkin on jatkettu vaihtelevalla menestyksellä, ja sitäkin on tarkoitus jatkaa, Fidzin kanssa tyhjään lähetyksissä on jo onnistumisia, mutta en silti voi sanoa että se sitä osaa. Lähdetään nyt kuitenkin ehkä ensi vuoden karsintoja katsomaan. Niza täytti joulukuun alussa jo kymmenen, mutta on tosi kivassa kunnossa ja saa toivottavasti jatkaa bc:den juoksuttajana vielä pitkillä lenkeillä.
Ruskankin kanssa on ollut hieman haasteita ja ollaan oltu pidemmällä kisatauolla. Sen mielentila on vaan ollut tosi huono ja sen takia otti kisoissa helppoja virheitä. Tämän eteen on tehty töitä ja viimeiset pari kuukautta treenit on mennyt niin hyvin että sunnuntaina käytiin kokeilemassa kisaamista. Aika kivasti meillä meni, vaikka täytyy myöntää että kaksi vitosta syökin naista...mm. vikan hypyn ohitus. Pääasia kuitenkin oli että teki kivasti töitä myös kepeillä ihan itsenäisesti, joten hyvillä mielin jatketaan kisaamista tammikuussa. Toivotaan että niitä tuloksiakin alkaa tulemaan.
Me kuitenkin ollaan valmiita jättämään tämä vuosi taakse ja suuntaamaan katseet toivottavasti valoisampaan ensi vuoteen!
Rauhallista joulunaikaan ja onnekasta vuotta 2016!
