tiistai 1. maaliskuuta 2011

Vihdoin kisaamassa

Sunnuntaina Hyvinkäällä (agia) kisaamassa. Kisat olivat samalla Nizan ekat kisat tänä vuonna, ja Fidzin ekat 3lk-kisat. Tuomarina Savikon Seppo. Itse jännitin taas aivan liikaa. Jännitystä lisäsi myös se että piti selviytyä ekaa kertaa kahden (hyvin erilaisen) koiran kanssa samassa luokassa. Hyvä että happi kulki kun oli Fidzin vuoro. Selviä oireita liian vähäisestä kisaamisesta.

Kisat aloitettiin agilityradalla. Toinen rata oli hypäri. Nipsulainen aloitti, ja tekikin oikein kivan radan. Ainut että A:n alastulolta karkasi keppien tokaan väliin. Radalta siten vitonen. Puomilla otti vieressä juoksevasta Seposta häiriötä ja siksi varmaan "erehtyi" ottamaan kontaktin. Niza liikkui kuitenkin kivasti ja tuntui hyvältä! Kontaktit ei oikein pelittänyt, mutta se nyt on treenin puutetta. Muuten yhteistyö pelasi kivasti.

Fidziläiseltä sen sijaan tuli alussa ns. "babymoka". Pieni (se on vissiin mulle pentu vielä pitkään?) tuli jostain syystä ekan hypyn ohi? Kävin palauttamassa ja aloitettiin alusta.Yllätyksekseni me tehtiinkin ihan hienoa rataa aina muurille (neljänneksi viimeinen este) asti jossa tein ihme vippauksen ja sain F:n takaakiertoon (ihan kun en tätä tietäisi), mutta oikein tyytyväinen olin Fidzinkin ensimmäiseen 3lk-rataan, vaikka se hylly sieltä tulikin.

Hypärillä Niza teki hienoa rataa aina renkaalle asti. Renkaan tuli kuitenkin ohi? Oli ilmeisesti lukinnut väärän hypyn eikä enää ehtinyt korjata linjaansa. Lopussa itse mokailin josta hylly. Fidzin kanssa "sujuva rata" katkesi jo kepeille, ei löytänyt niitä (oli hankalahko avokulma, jossa vielä "häiriöhyppyjä" vieressä). Oli vähän pattitilanne tuo kepeille meno kun Fidzi ei kestä että sitä vie sisään eli olisi varmaan pitänyt enempi vekata koiran linjaa. Nyt kun yritin vähän kumpaakin niin tuloksena: ei mitään. Tähän "keppikoheltamiseen" katkesikin koko idea sujuvasta radasta. Oma pää ei kestä virheitä tai ainakaan enää "tosissaan" ohjaamista virheen/eiden jälkeen. Mulla se menee näköjään niin, että kun keskittyminen kerran katkeaa niin se on sitten siinä...

Sunnuntain kisoista jäi kuitenkin tosi kiva fiilis. Niza teki tosi hienoja ja vauhdikkaita ratoja, ja Fidzinkin eka rata oli ihan mainio (toisen voikin unohtaa). Radat on kerrankin videoitu eli lisään ne kun saan ne käsiini (myös ratapiirrokset on jossain). Sitä voisi tällä viikolla laittaa vaikka uudet kisailmot menemään!

Muutenkin koirien arki on muuttunut paljon kun itse palasin takaisin työmaalle. Nyt pitkien päivälenkkien tilalle on tullut paljon yksinoloa, mutta aika hyvin ovat kai sopeutuneet. Mitään näkyvää tuhoa ei ainakaan ole tehty, mutta ensimmäiset päivät naapurin mukaan reagoivat pieniinkin ääniin haukkumalla (ts. odottivat minua kotiin), mutta loppuviikolla olivat rauhoittuneet, onneksi.

Ellalle hain taas hiivakuurin eläinlääkäristä tassujen väliin, kun punoittivat vaihteeksi ikävän paljon. Se on kyllä sellainen hiivapesäke että ei ole tosi. Nizalle taas mietin nyt ihan tosissaan sterilisaatiota huhtikuussa. On se vaan nyt niin ihana kun sillä riittää virtaa, vauhtia ja tekemisenhalua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti