Millä todennäköisyydellä?

Eilen oli edessä Lempäälän tokon kolmannet karsintakisat. Hyvillä mielin auton nokka sinnepäin suunnattiin vaikka aika jännää oli taas. Onneksi Tanja lähti seuraksi mukaan niin ei tarvinnut siinä pyryssä ja tuiskussa yksin ajella. Oli nimittäin aika ikävä keli aamusta.

Kisaolosuhteet oli oikein kivat; hyvä pohja ja kivat selkeät kehät. Fidzi tuntui tosi kivalta ja kisanumero 8 oli mitä passelin. Kisa aloitettiin paikallaoloilla, jotka tuomaroi Jaana Tala. Istumisesta 9,5 (vähennys siitä olin jättänyt koiran hieman vinoon) Fidzi oli ollut oikein hienosti ja hyvällä ilmeellä. Makuusta 9 (vähennys siitä että olin tiedostamatta antanut jommassakummassa jätössä tai nostossa vartaloavun ja F oli liikauttanut toista tassua). Kuolavana oli taas toiselle etutassulle asti. Ahne mikä ahne.

Seuraavassa kehässä oli sitten Räsäsen Riitan tuomaroimana luoksetulo, Z:ta, ruutu ja seuraaminen. Luoksetulo ihan ok. Seisomiseen ei laittanut niin paljon voimaa (ei hypähtänyt taaksepäin). Siitä 9 ja arvostelussa lukee; hyvä nopea suora alas, tarkkaavainen, riittävä vauhti, seisominen melko tarkka, maahan hyvä, lopun pa ok. Tässä vaiheessa en ollut huomannut koirassa vielä mitään ihmeellistä. Seuraavaksi z:ta. Arvostelussa lukee hienoja seisomisia kaikki kolme! Tästä siis nolla. Olin aika ihmeissäni tämän liikkeen jälkeen. En tiennyt yhtään miksi näin? Ei ole koskaan seisonut maahanmenoa. Istumisen epäonnistumisen nyt vielä ymmärtäisin. Sitten ruutu. Lähti merkille, mutta jäi sinne pää kenoon väärään suuntaan. Meni ruutuun sellaista semi-vauhtia, mutta aika keskelle. Ruutu oli "katsomon" edessä. Ekaa kertaa uusi sana käytössä ja paikka ihan taakse ei löytynyt, mutta parempi jo. Seiso ok, maahan ja sivulle hyvin ja arvostelussa lukee varmaan ekaa kertaa nopea pa. Tästä 8. Sitten seuraamisessa aloin ymmärtämään syyn koiran outouteen. Hitaassa käynnissä tuli eniten esille kun ei voinut enää "häiriölle" mitään vaan ravisteli päätään koko ajan. Mietin jo että pitääkö keskeyttää kun korvat lätki jalkaan koko ajan. Tehtiin kuitenkin loppuun. Arvostelussa lukee miinuksia siitä että koiran oli vaikea pysyä ohjaajan hitaassa käynnissä ja peruutus istuen. Peruutus oli muuten suora ja en rehellisesti sanoen edes tiennyt että on virhe että tekee sen puoliksi istuen. No seuruu oli vaikeeta kun oli selvästi korvassa tai nenässä tai jossain jotain mikä häiritsi tekemistä tosi paljon (yritystä on mutta ei vaan pystynyt, klik).

Kehän jälkeen Christa sanoi että oli jo kehään mennessä ollut vähän pää vinossa. Vitsi että harmitti! Lähdettiin tekemään pieni kävely kun halusin katsoa ravisteleeko tai kulkeeko pää vinossa vielä. Ravisteli pari kertaa, mutta ei enempää. Mietin sitten mitä teen jatkon kanssa ja päätin että keskeytän kisan siihen. Olisi ollut niin inhottavaa vaatia keskittymistä vaativia liikkeitä (tunnari ja kaukot), jos siellä korvassa olisi ollut vielä jotain joka häiritsi. Halusin olla reilu koiraa kohtaa, vaikka olikin ihan totaalisen luuseri olo jättää kisa kesken. Millä todennäköisyydellä koira saa kumiruohetta korviinsa? Kuinka monta kertaa se on ollut samanlaisilla pohjilla ja ikinä koskaan ei ole näin käynyt.

Eilen illalla ja tänään ei ole enää ravistellut päätään. Otin illalla vielä seuruuta kun ajattelin että jos pään tiettyssä asennossa tulee esiin mutta ei enää mitään. Onni siis jos on niin kuin nyt näyttäisi että ei tarvitse viedä koiraa rauhoitettavaksi korvien huuhtelun vuoksi koska seuraavat kisat on jo kahden viikon päästä.  Seinäjoella koira oli valeraskaana ja nyt tämä. Toivotaan että nyt se onni kääntyisi ja päästäisiin kunnolla tekemään meidän oman tasoisia suorituksia.

Kotimatkalla jo paistoi aurinko ja kotona odotti kukkia niin kyllä se mieli siitä piristyi kummasti ja tietty se että Fidzi ei näyttänyt enää ravistelevan päätään auttoi kovasti. 

Viikot vierii

Sitä jotenkin ajatteli että onneksi on niin pitkä aika seuraaviin karsintoihin, ja nyt ne onkin jo ensi lauantaina. Pikkusen olisi ollut kiva taas saada lisää treeniaikaa. Aina se aika vissiin loppuu kesken kun ikinä ei ole valmista. Kokonaisuuksia on ehditty tekemään tosi vähän kun on pilkottu liikkeitä aika palasiksi, mutta ehkä se ei Fidzin tapauksessa ihan hirmuisesti haittaa. Kohta kai se nähdään. Tällä viikolla on Jessican ja Christan koulutukset, ja senkin takia vähän harmittaa että karsinnat on lauantaina kun ei millään voi ottaa nyt mitään hinkutuksia alle, mutta onneksi ongelmista voi puhua. Fidzi on kyllä siitä erikoinen koira että se työstää sitä paremmin mitä enempi sitä häiriköidään. Marika keksi meidän ohjatun ongelmaan ratkaisun. Ongelma on että tosi herkästi kaartaa keskelle jos ei näe heti haettavaa kapulaa. No ratkaisu oli, että Marika meni oikein houkuttelemaan Fidziä hakemaan keskikapulaa. Tähän se vastasi niin kuin oli toive eli sulki keskikapulan kokonaan pois ja alkoi sitä vältellessä tekemään hienoja kaaria. Samoin kun haluaisin että sillä olisi enempi kiire noudoissa takaisin minun luo niin houkuttelemalla pois kapulalta se työstää tätäkin paremmin. Miten voikin olla noin nurinkurinen koira?

Fidzille varasin sterilointiajan viimeisen karsintakisan jälkeiselle viikolle. Samalla kuvataan selkä. En voi sanoa että se koskaan olisi selkäänsä oireillut, mutta ajatus lähti siitä kun on agilityssä ollut aina tosi raskas ja jäykkä ohjata. Pitkään ajattelin että se on vaan oma koulutusmoka (ja en sitä sano että jos olisin alusta asti osannut tehdä enempi töitä tämän asian kanssa voisi se olla helpompaa), mutta nyt uskon että ei se ainostaan sitä ole. Ruskaa on varmaan vielä vähempi opetettu ns. kääntymään ja silti se tekee sen tosi hyvin ja kevyesti (toki ei ole vielä teknisesti täysin valmis mutta oikein autettuna pystyy tekemään tosi hienoja käännöksiä). Haluan siis vaan varmuuden että jäykkyys ei johdu jostain pahemmasta...toivotaan kovasti että ei.

Eilen käytiin Niinun trenenissä Nizan ja Ruskan kanssa. Oli aika juoksurata. Ajatuksia siitä miten Nizaa (vanhempaa koiraa) olisi ehkä hyvä treenata; motivaatiopätkiä ja nostatusta. Rataa vaan sen verran että rytmi pysyy kasassa. Nyt olen tehnyt ehkä liikaa pidempiä ratatreenejä (tosin erikseen sitten kepeillä ja kontakteilla täsmätreeniä), mutta ehkä se meidän tekeminen on jo niin kasassa että pienimmilläkin pätkillä saadaan homma toimimaan ja koiran ei tarvitse juosta niin paljon. Ruska taas...no se menee kovaa ja minä vaan siitä niin tykkään. Vitsi kun sulaisi kentät niin pääsisi enempi tekemään täsmätreeniä. Keinu ja kepit on nyt työstettävä varmemmiksi. Muuten tuntuu koko ajan menevän eteenpäin. Vielä se on vähän yhteisen rytmin hakemista, mutta yhä useammin tulee jo sellaisia "vitsi se meni hienosti" fiiliksiä! Vuosi sitten aloitettiin nollasta ja nyt on kisaurakin korkattu ja pari nollaa ykkösistä. Kuitenkin on hieman eri treenata koiraa, joka ei ole oma, mutta siihen nähden hyvin meillä on yhteistyö mennyt eteenpäin (klippi)

Tästäkin taas huomaan kuinka se innostus lajiin tulee siitä missä näkee koiran olevan oikeasti luonnostaan hyvä. Fidzin vahvuus on kontakti ja ohjaajalle työskentely ja siksi se onkin parempi tokokoira. Koiratanssiin olisi varmaan ihan loistava (Anne sitä juuri kysyikin että olenko sitä miettinyt kun Fidzi olisi siinä varmaan aika mahtava). Se on sellainen temppukoira. Niza taas on häiriöherkkyyden takia ollut agilityssä parempi. Metsälajitkin sille sopi tosi hyvin mutta kentällä häiriössä sen on vaikeampi tehdä oman tasoisia suorituksia. Eli ehkä kaikista ei ole kaikkeen eikä niin tarvitsekkaan olla.

Kohti kevättä mennään!

Eroon talvihorroksesta!

Ihanaa, Fidzi tuntuu koko ajan enempi omalta itseltään. Näin jälkikäteen on vasta ymmärtänyt kuinka "apaattinen" se onkaan ollut juoksuista lähtien. Onneksi ne päivät on nyt pikkuhiljaa taas takana. Nyt se taas leikkii kotona itsekseen. Eilen aamulla juoksulenkilläkin alkoi hepuloida ympyrää ja tänä aamusta alkoi Ruskaa hihnassa haastamaan leikkiin. Marikakin kommentoi että näyttää ihan eri koiralta, lapselta taas :) Näistä kokemuksista viisastuneena niin kyllä mä sen keväällä steriloin.

Ruudun uuden sanan ja paikan treeni on mennyt eteenpäin, mutta ekalla yrittämällä ei vielä helposti mene tarpeeksi taakse (uusinnalla ja näytöllä paremmin). Kriteerit on nyt tiukat eli pitää tehdä just eikä melkein ja kerralla niin on hyvä. Yritetään nyt pitää tästä kiinni ja jatketaan treeniä. Noudoissa minusta tuo jo paljon paremmalla ilmeella sivulle, mutta vielä siinäkin on töitä. Perjantaina otettiin kaikki muut liikkeet paitsi seuraaminen hallilla. Jotenkin tuntuu että näiden treenattavien asioiden lista vaan kasvaa, mutta toisaalta olen saanut paljon asioita eteenpäin. Luoksetulo on kiva ja loppukin parempi. Kaukojen M-I ja S-I vaihdot toimii ilman jähmeyttä. I-S vaihtoon pitäisi myös vaihtaa sana jotta ei siinä jumittuisi. On se vaan tärkeää miten tuollaiselle helposti jumittavalla bc:lle myy asiat. En vaan sitä silloin alkujaan ymmärtänyt kun ensimmäinen paimen on.

Tämä viikonloppu on ollut koiramenoista ihan vapaa. Lauantaina käytiin heti aamusta juoksulenkillä ja ainut treeni mitä tehtiin oli omassa pihassa seuruuta. Välillä putoaa alas ja välillä on tosi hyvä. Vaikeeta saada tuo liike tasapainoon. Olen yrittänyt muistaa palkata nyt paljon istumisia koska hitaista pa:sta on mennyt paljon pisteitä. Tänään alkaisi HiHan tokotreenit ja aiheena ruutu mikä sopii meille oikein hyvin.

Aksaa on tehty myös jonkun verran. Viime lauantaina Niza ja Ruska juoksi Teemun koulutuksessa ja molemmat oli tosi päteviä. Niza oli niin tasainen ja hyvä ja Ruskakin osaa yllättää aina. Teki hienoja putkijarruja, kovassa vaihdissa serpenttiiniä, niistoja, viskejä jne. Oli kyllä niin hyvä mieli noiden treenien jälkeen. Keskiviikkona Ruska sitten treenasi keppejä verkoilla. Tarkoituksena vahvistaa sitä että hoitaa oman tonttinsa kepeillä eikä lähde minun perään, sekä ottaa erilaisia lähetyskulmia. No ei ollut sille helppoa eli tule tarpeeseen se treeni. Fidzikin vähän aksasi ja olipa se aika vaikeeta (tosin treenikin oli haastava). Jotenkin olen ihan kahden vaiheella mitä teen Fidzin agilityn kanssa. Jätänkö nyt suosilla sen lajin jäähylle ainakin kesään asti vai treenaanko sm:iin? Toisaalta jos ja kun steriloinkin sen, niin tulee keväällä taukoa...en taida vaan osata päästää irti. Toko on kuitenkin nyt tänä vuonna se meidän juttu, ja se tuntuu niin hyvältä.

Olipa muuten outoa kun surffasin blogin kautta blogiin niin eräs ihminen oli ollut Toivolan Hannan tokokoulutuksessa (mutta ei siis minun!). Outoa siksi että en ole koskaan törmännyt täysin saman nimiseen henkilöön tämän lajin parissa, mutta on kyllä hyvä tietää että en ole ainut (totesin kyllä Aapolle että ei olisi pitänyt vaihtaa sukunimeä niin ei olisi pelkoa keneenkään sekoittumisesta nimen takia) :)

Palkalla voi paljon pilata

Toiset tokon maajoukkuekarsinnat kisattiin Seinäjoella puolisentoista viikkoa sitten. Kokeita edeltäneen viikon treenit ei kyllä yhtään mennyt niin kuin suunnittelin. Oli tarkoitus tehdä kivoja ja helppoja treenejä, mutta jotenkin päädyttiin vääntämään joka asiasta joista ruutu oli pahin. Ruudun paikasta väännettiin kaksi iltaa ja aamua. Oli tosi vaikea saada Fidzi keskitttymään siihen mitä siltä halusin (eli oikein paikan) kun ruudussa ei ollut targettia. Vaikka kävin taputtamassa, tai viemässä koiran pannasta ja matka oli vain pari metriä niin lähettäessä se alkoi vaan hyppimään ja tarjoamaan eri paikkoja ruudusta eikä mennyt kerralla sinne minne pitäisi. Koska kisat oli lauantaina oli minun pakko antaa Fidzille lopulta luovutusvoitto ja pistää vaan se lelun perään sinne ruutuun että saisin koiran kivalla fiiliksellä sinne edes kerran ennen kisoja. Tosi kivat lähtöasetelmat, not. Perjantaikin oli Fidzille aika raskas päivä kun piti ottaa koirat aamusta töihin mukaan (onneksi on lämmin autohallipaikka), kun siitä sitten lähdimme ajamaan suoraan kohti pohjanmaata. Fidzi joutui siis olemaan autossa  perjantaina monen monta tuntia. Kisaa edeltävänä iltana käytiin vielä ottamassa tuntumaa hallin pohjaan ja nekään treenit ei mennyt ihan oppikirjan mukaan. Meitä ennen hallissa oli joku näyttelykoulutus ja sitä myöten matto oli täynnä erilaisia nameja. Otin Fidzin kanssa tunnarin niin se jäi SYÖMÄÄN pari namia ennen oman hakua. En voinut kun uusia ja onneksi sitten teki ok ja sain palkattua. Luoksetulossa teki stopissa hienon lukkojarrun niin hienon että meni etujalat alta ja meni maihin. Saatiin me jotain onnistunuttakin tehtyä, mutta kaikenkaikkiaan oli ihan liikaa huonoja treenejä alla kisaamista ajatellen.

Tuomareina kisoissa oli Piritta Pärssinen ja Tiina Laakko. Me jouduttiin kisaamaan numerolla 1, ja vielä ilman nollakoiraa. Ei minusta ole ihan reilu paikka kenellekkään olla ekana ja aloittaa kisa, koska yhtään ei tiedä varmaksi mikä liike alkaa mistäkin jne. On liikaa liikkurin varassa ja vaikeampi pitää omaa kuplaa yllä. No ei auttanut. 

Ekassa kehässä paikallaolot. Istuminen ja makuu 10. Istuminen varmaan oli ansaittu, mutta makuu ei. Oli vetänyt lonkalle kohti piiloa. Lisäksi Fidzillä roikkui kamalat kuolavanat molemmilla puolin suuta (tämä ei tosin varmaan pisteisiin vaikuta). Ylös ja alas meni hyvin.

Toisessa kehässä ohjattu, z:ta, seuruu, ruutu ja luoksetulo. Ohjatussa oli huono merkki. Lisäksi hidasteli kapulan otossa. Ihan selvästi skannasi nenällä jotain nameja sieltä maasta (voi murr...miten koira voi olla noin ahne?) loppuun vielä hidas pa. Ei ollut kiva suoritus. Siitä 8,5. Z.ta oli ihan ok:n tuntuinen. Ei vieläkään ole sellainen seuruu mitä haluaisin. Tuomari vähensi pisteitä hieman (jee vaan hieman!) hitaasta istumisesta ja lopun hitaasta pa:sta. Tästä 9. Seuruu alkoi peruutuksella, käännöksillä ja hitaalla käynnillä. Peruutus oli taas tosi huono. Irtosi sivuun ja pomppi. Lisäksi äänteli kunnes lähdettiin eteenpäin. Askelsiirtymät ei edelleenkään hyviä, mutta vasemmallekäännökissä työskentelee nyt aika kivasti. Tuomari vähensi pisteitä alun peruutuksesta, hieman liian tiiviistä seuruusta, oikealle askelsiirtymästä jossa paikka irtosi hieman ja lisäksi muutamasta hitaasta istumisesta. Tästä 8. Seuraavaksi ruutu. Vähän parempi merkki kun ohjatussa, onneksi. Tuomari miinusti merkin asennosta. Ruutuun lähti hyvin mutta stoppasi itse ihan liian ajoissa eli en pystynyt pysäyttämään. Jäi ihan etureunaan. Mietin hetken mitä teen. Meneekö yli jos käsken maahan vai pitääkö yrittää peruuttaa. Otin riskin ja pistin maihin. Tassut jäi varmaan millin etureunan sisään. Loppu ok (paitsi oli vissiin taas tehnyt hitaan pa:n). Tuomari tietty rokotti paljon ennakoinnista. En tiedä vaikuttiko Fidziin mutta ruutu oli merkitty keltaisilla nauhoilla ja ennen ruutua oli matossa keltaisia viivoja. Oisko ajatellut ylittäneensä ne ja tehneensä oikein? En tiedä mutta tuurilla 7. Luoksetulo oli varmaan koko kisan paras liike. Tuomari tosin antoi vaan 8,5. Meni maahan hyvin. Stoppasi tosi hienosti ja maihinkin meni yhtä upeasti. Lopun vauhti saisi olla parempi mutta ei se ero muihin väleihin iso ole. Olisi vaan kiva että kiihdyttäisi loppuun. Pistemenetykset; liikkui seisomisessa (ilmeisesti siitä että ehkä hypähti taakse koska ei edennyt) ja lopun pa. Itse olin kuitenkin tuohon tosi tyytyväinen. Viimeisessä kehässä metalli, tunnari ja kaukot. Metallin palautus ja pa hidas. Siitä 8,5. Tunnarissa meni suoraan omalle ja selvästi merkkasi, mutta lähti tarkastamaan muut ja sitten vasta toi oman. Tästä 9. Kaukot oli hienot mutta olikin aika helpot vaihdot kun oli I-S-I-M-S-M. Siitä 9,5 kun oli arvostelun mukaan liikuttanut toista jalkaa sentin taaksepäin :)

Ei siis tosiaankaan meidän paras kisa, mutta ei kai sitä voi aina onnistua. Siihen ehkä voi olla vähän tyytyväinen että huonommallakin suorituksella päästään karsinnoissa 1-tulokseen (279 pistettä) ja sijalle 10.

Nyt ollaan aloitettu treenit vähän niin kuin alusta monen liikkeen kanssa. Mietin ensin, että lähdenkö "tappelemaan" erinäisistä asioista Fidzin kanssa, joka voi johtaa helposti ikäviin fiiliksiin treeneissä. Mutta tulin siihen lopputulokseen, että on epäreilua vääntää koiran kanssa asioista jotka on omien koulutusvirheiden seurauksia. Tästä syystä Fidzi on lähtenyt opettelemaan ihan uusia sanoja joilla on uusi merkitys. Ruutu on nykyään "target". Kriteerinä siinä on että paikka on kerralla takana. Korjauksia ei tehdä vaan uusitaan jos ei heti onnistu. Palkkaus tapahtuu vaan ruutuun pääasiassa namilla ja välillä leikkien mutta ruudussa ei ole mitään valmiina ja mitään ei heitetä. Sama juttu merkillä. Sekin on vaihtanut käskysanaa "pisteeseen". Samalla korjaantui merkin asento ja paikka. Tosi kivasti on Fidzi vastannut näihin ja tekee juuri niin kuin pitää kun nyt ne sanat merkitsee sille sitä mitä haluan. Sama juttu on noudoissa ja sivuilletuloissa. Paljon on siis uusia sanoja opeteltavana, mutta aika nopeasti nähtävästi saan sille idean noista läpi. Onneksi nyt on hieman pidempi aika treenata.

Vaikka meillä on nyt (bc?) pentuja, niin Fidzi on ollut treeneissä jo paljon kivempi mitä pari viikkoa sitten eli juoksun jälkimainingit jo helpottavat. Taisi kyllä olla Fidzin viimeiset juoksut. Ajatuksena on nyt steriloida se karsintakisojen jälkeen. Marikin käväisi vkl hoitamassa Fidzin. Oli rinnasta ja muutenkin edestä kireänä eli tarvitsee uudelleen tsekata ennen kisoja mutta ei kuitenkaan mitään mitä suurempaa. Tokon ongelmia....

Emä ja pentu

Leireilemässä

Viikonloppu vierähti MM-tiimin leirillä. Oili oli leirillä kouluttamassa ja olipas taas antoisa viikonloppu. Leiri alkoi yllätyskisalla. Oili oli päättänyt mitkä neljä liikettä tehtiin, ja missä järjestyksessä (ja niitä ei saanut tietää ennen kuin meni kehään). Ihka ensi kuitenkin otettiin paikallaolot. Istui hyvin ja makuukin muuten ok, mutta meni kaksitempoisesti maahan (en korjannut kun ajattelin että on kisa, mikä jäi vähän harmittamaan).

Meidän kisaliikkeet oli Z:ta, luoksetulo, metalli ja kaukot. Z:ssa seuraaminen oli siistiä mutta edelleen matalaa. Mukaanlähdöt ei ollut niin siistejä kun teen ne nyt tarkoituksella hieman myöhään, Nyt ehkä kuitenkin liian myöhään? Asentovaihdot oikein. Maahan oli mennyt nihkeiten. Mutta palautteen mukaan kuitenkin oikein siisti kokonaisuus (vaikka viilattavaa onkin). Luoksetulossa molemmat stopit sai paljon kehuja ja ne onkin nyt niin hienoja. Vauhti muuten ok mutta vikaan väliin hidastaa (mikä olikin tiedossa). Metalli siisti ja korrekti mutta palautus ja PA liian varovainen. Kaukot oli aika näpsäkät. Molemmat istuvaihdot oli hyviä, mikä oli hauska koska niitä on nyt treenattu uudella sanalla, jee! Takajalat pysyi pakoillaan. Eli enää tarvitaan i-s vaihtoon uusi sana poistaamaan nihkeily niin TaDaa täydelliset kaket on valmiina :) Kokonaisuudesta oli maininta että siistiä hienoa yhteistyötä ja koira erittäin fokusoitunut tekämään ohjaajan kanssa töitä :)

Treenivuorolla sitten katsottiin sitä meidän matalaa seuraaamista. Oili mietti että se mataluus varmaan tulee liian kovasta palkan kyttäyksestä, mikä on varmaan ihan totta. Ohjeena oli tehdä pitkiä seuraamisia ilman palkkaa (ts. palkata erillään tästä liikkeestä). Tämä Fidzin kanssa on kuitenkin mahdollista koska sille riittää suullinen kehu ja on kuitenkin tosi motivoitunut seuraamaan. Erikseen treenataan lähtöjä palkan kanssa. Ja sitten pitäisi itse osata kävellä rennommin. Mikä siinäkin on niin vaikeeta?

Sunnuntaina jatkettiin treenejä ja otin meidän aiheeksi liikkeiden loput. Ensin mietittiin luoksetulon loppua ja sitten kapulan kanssa erikseen. Näihin tuli montakin erilaista tapaa työstää eteenpäin ja todennäköisesti lähden Seinäjoen jälkeen opettamaan tätäkin asiaa ihan uudella sanalla jotta saan Fidzin ajatuksen sivulletulosta erilaiseksi mitä se on nyt. Hauska on kyllä tuon koiran tapa toimia. Saatiin sille tosi säpäköitä sivulletuloja lisäämällä huokottelua ja häiriötä. Näin se ei voinut keskittyä palkan kyttäämiseen kun piti tehdä töitä välttääkseen häiriö. Teki niin hienoja sivulletuloja asenteella häntä heiluen (kun eka oli mokannut). Ihme koira. Moni menisi varmaan enempi lukkoon noista häiriöistä, mutta Fidzi alkaa vasta sitten töihin :) Toisessa setissä otettiin vaan lyhyesti hetsausta, ja siinäkin treenissä opin tehneeni tämänkin asian väärin. Olen ollut itse aktiivinen vaikka olisi pitänyt opettaa koira olemaan aktiivinen. Mutta oppia ika kaikki, vai miten se nyt sanotaan.

Paljon olisi treenattavaa ja uusia ideoita treeneihin mutta koska Seinäjoen karsinnat on jo ensi viikonloppuna niin ei viitsitä hajoittaa pakkaa ennen sitä. Kisakirjekin jo tuli ja meillä on "kunnia" aloittaa kisa, eli ei niin kiva lähtönumero mutta eipä tarvitse jännätä koko päivää.

Takaisin maan pinnalle

Fidzin kanssa on aika kivasti saatu treenattua tokoa. Ollaan viikon sisään päästy kahteen meille ihan uuteen halliin tekemään treeniä. Toinen treeni tehtiin kisamaisena ja otettiin kaikki liikkeet kahdesa osassa palkatta. Liikkeet tehtiin muiden sanelemassa järjestyksessä mikä oli myös hyvää treeniä. Vanha virhe nosti päätään ja F sekoili ohjatun merkille lähetyksessä ja meni ruutuun kun oli sen juuri tehnyt? Nämä on näitä "aivopieruja" joita tuolle koiralle aina nähtävästi välillä tulee. Muuten treeni meni aika kivasti vaikka halli ei ollut mikään helppo ympäristö tai ainakin voisi kuvitella niin, koska siellä oli niin pistävän paha haju omaankin nenään niin en voi edes kuvitella miltä siellä koirien mielestä haisi. Ai niin, tulipa treenissä sellainenkin "kiva" juttu esiin, että kun seuraaminen oli viimeinen liike ja aloitettiin hitaalla niin Fidzi alkoi ääntelemään. Oho, pitää olla tosi tarkkana tämän kanssa. Hassua miten nosti noin paljon kierroksia. Toisessa hallitreenissä tiistaina tehtiin luoksetuloa, ruutua, Z;taa tunnaria ja seuraamista. Luoksetulo ok, mutta vähän levoton liikkurin käskystä (vaikkakin kylmä maa saattoi auttaa asiaa...oli kiire eteenpäin). Loppuvälinkin vauhti oli ihan ok. Ruudussa halusin taas vahvistaa paikkaa, mutta lätkän kanssa ei mene sinne hyvällä asenteella (silmä?). Puhuttiin vähän tästä niin varmaan olisi parempi vaan vaatia menemään oikeaan paikkaan ilman mitään targettia. Osaa sen kuitenkin. Lähettelin ruutuun selkä ruutua päin ja aika hienosti menikin ilman lätkään oikeaan paikkaan, ja paljon paremmalla asenteella (tosin matka ei ollut täysi). Tunnarissa mokasi ensin kun jäi hetkeksi haistelemaan hallin pohjaa, porsas (toi kuitenkin oikean). Uusinnalla ok. Z:ssa mokasi istumisen, ja jotenkin sillä on kait tuossa(kin) liikkeessä liian kova palkanodotus ja siksi mokailee...pitää miettiä miten edetä. Seuraamisessa tuli ilmi että hitaassakäynnissä ylityöskentelee niin että ei kävele suorassa. Siinä onkin se ongelma että miten kerron tuolle koiralle mitä sen haluan tekevän kun se yrittää niin paljon. Ei nyt ihan virheettömiä treenejä olla saatu tehtyä ennen karsintoja mutta hyvällä asenteella kuitenkin ja toivotaan että ne virheet tuleekin nyt treeneissä eikä sitten kisoissa. Viikonloppuna olisi MM-tiimin leiri Oilin opissa eli treenit tokon parissa jatkuu ja varmasti saadaan taas vietyä asioita eteenpäin.

Aksaa ei Fidzin kanssa ole suunnitelman mukaan juurikaan otettu. Ainoastaan kontakteja, keppejä ja yhtä hyppyä (käännöksiä). Nizan kanssa treenit on tuntunut hyvälle. Vähän oli joulutauon jälkeen ensimmäisessä treeneissä hakemista, mutta eilen meni jo oikein kivasti. Ruskan kanssa viikon takaiset treenit pudotti takaisin maan pinnalle. Lopputulos oli että pitää nyt keskittyä sen kanssa kuurina käännöksiin ja keppeihin. Eiliset treenit meni sen kanssa taas paljon paremmin. Tein oikeastaan ensimmäistä kertaa sen kanssa radalla enempi persjättöjä. Keppikulmat on kyllä sille itsenäisesti vaikeita eli niitä treenataan ensi viikolla. Käytiin me Ruskan kanssa viikonloppuna yhden startin verran Ojangossa kisaamassakin. Muuten kulki taas tosi hienosti, mutta tuli kepeiltä kesken ulos, höh. Pienestä se on se kakkosluokkaan nousu kiinni.

Euforiaa

Lauantaina Ruskan kanssa pitkästä aikaa agilitykisoissa. En osaa edes sanoin kuvata sitä hyvänolon tunnetta mikä sen kanssa ekalla radalla oli. Se oli jotain niin siistiä ja niin koukuttavaa. Se meni kovaa, mutta oli samalla aivan ihanan herkkä ohjaukselle. Ekaa kertaa varmaan uskalsin paremmin liikkuakin sen vauhdissa ja se toimi. Yhdessä valssissa tuli ihan vau fiilis kun kokosi ja kääntyi niin hienosti ja kiihdytti saman tien kovaan vauhtiin. Se koira on kyllä niin tehty agilityyn ja jotenkin sen kanssa vaan kaikki menee yksiin. Eka rata olisi ollut aika lähellä meidän tämän hetkistä täydellistä osaamista, mutta harmittavasti liukastui puomilla (klik). Onneksi ei kuitenkaan satuttanut itseään. Toka rata olikin sitten kaikkea muuta kuin onnistunut. Kaikki lähti jo lähdöstä, jossa ei halunnut pysyä. Opetus: turha lähteä radalle jos lähtö ei onnistu. Tuli sitten kepeiltä kesken ulos ja teki lentokeinun, niin siihen lopetettiin. Ensimmäisen radan meno kuitenkin antoi välähdyksen siitä mitä tuon koiran kanssa agility voi jonain päivänä olla. Vielä sen pitää vaan oppia lisää jotta osaa hoitaa oman tonttinsa ja silloin minäkin uskallan liikkua. Ihanaa että tuon koiran kanssa saa juosta kovaa! Vitsi että odotan mitä siitä vielä kuoriutuu kun saa lisää taitoa ja rutiinia. Agilityä ihan uudella ulottuvuudella?

Fidzin kanssa taas toko on tuonut tuota samaa hyvää fillistä. Lauantaina Fiba pääsi Ruskan kisoihin mukaan ja teki hallilla seuruuta, kaukoja ja luoksetuloa sekä lämppäriesteillä kontakteja ja keppejä. Sunnuntaina tehtii kentällä ohjattua, ruutua, z::taa, luoksetuloa, seuruuta ja kaukoja. Kaikkia sivulletuloa vaativia liikkeitä olen nyt paljon palkkaillut nopeasti namilla. Noudotkin heti ilman luovutusta. Fidzi on pallon kanssa herkästi sellainen kyylä että namit tuntuu toimivan paremmin. Ohjattu otettiin eka kokonaisena, ja sitten vielä erikseen haetutun puolia. Nämä teki oikein nätisti. Ruudussa teemana oli paikkatreeni johon otin lätkän suosiolla apuun että ei tarvinnut erikseen vääntää asiasta. Z:ta tehtiin liikkeenä ja se tuntui kivalta. Luoksetulon osioita kierrättämällä, toimii! Kaukoja otin alkuun pidemmällä matkalla, mutta S-I vaihto on herkkä tekniikan pettämiselle niin sitä erikseen lähempää. Seuraaminen tuntui aikasen kivalta.

Maanantaina hallilla alkuun otettiin ohjattua, ja olipa kiva kun näytti että pystyy tulemaan sivulle koko ajan paremmin (vaikka takana lähellä oli koiria) eli nopea namipalkkaus on vienyt ehkä eteenpäin. Mokasi vasemman haun eka. Palautin merkille ja toistolla teki hyvän kaaren. Lisäksi otettiin metelli, kaukot ja luoksetulo. Kaikissa liikkeissä TOSI kovat häiriöt ja liikkurointi. Asenne hyvä niin kuin melkeinpä aina, mutta kaukoissa menee tosi herkästi halpaan, mikä on tullut kotonakin Aapon kanssa treeneissä huomattua. Eli kun olen kaukana ja joku muu vieressä käskyttää vaihtoja niin tekee niitä ihan pokkana. Metallissa harjoitin vinoheittoja ja palkka aina sivulletulosta. Luoksetulossa palkkasin että kesti käskytyksiä. Stopit oli hienoja, ja vaikka nyki niin pysyi asennoissa. Nyt tuli jo paremmalla asenteella tässäkin liikkeessä maasta sivulle vaikka matka oli aika lyhyt. Ei lähelläkään täydellistä, mutta oikein hyvällä fiiliksellä kuitenkin on treenit mennyt. Ensi viikonloppuna jos saataisiin tehtyä kisatreeni. Seuraavana viikonloppuna olisi MM-leiri ja Oilin koulutus ja sitten olisikin jo seuraavat karsinnat, hui kun jännää taas.

Lauantaina vedettiin Aapon ja koirien kanssa 10km lenkki joka sisälsi mäkijuoksua eli hyvin on Nizankin juoksukuntoa ylläpidetty vaikka aksa onkin ollut joulutauolla. On sen kunto tainnut kasvaakin kun jaksoi pinkoa viimeisenkin mäen vielä minua vetäen. Ei ihan kevyin tehtävä. Fidzi sai juosta vapaana eli sillä oli treenien jälkeen vähän kevyempi urakka. Voi kun nyt jaksaisi jatkaa tuota juoksemista hiukan enempi kun viime vuonna. Aapo oli sopinut Tiinan kanssa että menee testaamaan saako Ruskan kanssa vedettyä paremmin omaan tahtiin juoksulenkkiä. Se kun on aika kova tyttö juoksemaan ja vetämään, tosin sitten me ei taideta enää Nizan ja Fidzin kanssa pysyä perässä :)