sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Edistystä, mutta ei edistämistä!

Viikonloppu meni Turussa MM-tiimin leirillä. Kouluttajana meillä oli Huotarin Oili. En ollut koskaan aikaisemmin ollut Oilin koulutuksessa, mutta nyt toivon että pääsen pian uudestaan. Oli antoisa viikonloppu. Sinänsä aika ahdistavat lähtöasetelmat kun pitää tietty aina lähteä hakemaan apua niihin omiin ongelmiin, ja sitten meidät pistettiin vielä tekemään kolmen liikkeen kisamainen suoritus.

Lauantaina aloitettiin, yllätys, seuraamisella. Olin kirjoittanut etukäteen Oilille meidän ongelmista (jotka olen tänne blogiinkin laittanut). Tehtiin aika pitkääkin seuruupätkää, mutta mitä tekee Fidzi. No se teki seuraamista, eikä oikeastaan ollenkaan edistänyt ja pääkin oli tasainen. Ilme sillä on kuulema nyt sen näköinen että oikeasti miettii, mutta Oili sanoi että tykkää kun näkee että koira tekee töitä. Nyt pitää sitten yrittää taas siirtyä tasapainoilussa eteenpäin koska edistämisongelmaa olen ratkonut taakse(vapauttamalla)palkkaamalla ja se nyt taas näyttää painavan seuraamisasentoa matalammaksi. Ei kuulema ole huono mutta itse haluaisin sen hieman korkeammaksi, joten nyt kuurina palkataan ylöspäin sivulla. Ihanaa meidän seuraaminen on tosiaan edistynyt ja näyttikin vielä kuulema oikeasti hyvältä.

Toiseksi "ongelmaksi" otin noudot tai ne palautukset kun himmaa ihan liian aikaisin sivulletuloa. Ei kuulema ole pahannäköistä mutta tosiaan miettii sitä että tulee varmasti nätisti sivuille. Tätä nyt yritetään katkoa leikillä ja takaa sivulle kierrättämällä. Tätä ei ollakaan kokeiltu.

Sunnuntaina aloitettiin koemaisella kolmen liikkeen suorituksella. Huomaa kyllä että ei olla kisattu kun syke nousi ihan hirveästi. Tietty sekin että kaikki muut taitavat koirakot seurasi silmäkovana nostatti pulssia:) Tehtiin metalli, tunnari ja kaukot. Metallissa näkyi meidän ongelma hyvin, eli palautus saisi olla rivakampi. Onneksi tähän saatiin lauantaina juuri ohjeita. Metallia on kyllä tehty ihan liian vähän kun ei sitä tuolla ulkona pakkasessa ole oikein voinut ottaa. Se nyt kyllä näkyy. Tunnaria ja kaukoja pidän meidän vahvoina liikkeinä ja niin ne olikin. Tunnarissa meni hyvin. Oli siisti kapuloilla ja tuli hyvin. Myös pito on hyvä vaikka kantaa useimmiten sikarina. Kaukoissa seisomiseen nousu oli vähän tahmea mutta ei paha. Tekniikka sai paljon kiitosta. Lisäksi saatiin kehuja siitä että koira on rento kehässä ja me ollaan siellä yhdessä, eli välitä ulkopuolisesta maailmasta mitään. Tämä on kyllä Fidzin yksin suurin vahvuus. Sen sydän on vaan täyttä kultaa, ja se rakastaa tehdä mun kanssa. Muu maailma ei merkitse sille mitään kun tehdään yhdessä töitä. Meillä taitaa olla suhde siis kunnossa. Voiko olla lojaalimpaa koiraa. En tiedä.

Ainakin meillä on asusteet ja asenne kunnossa!
Kisan jälkeen saatiin vielä ottaa joku liike niin valitsin ruudun. Siinä ongelma on palkkaus, eli se että Fidzi ei keskity itse tehtävään kun kyttää palkkoja. Jos ruudussa on lelu alkaa etsiä sitä silmillä. Jos jotain heitetään alkaa se kyttäämään kaikkia. Jos itse palkkaan sen paikka valuu ihan etureunaan. Neuvona oli ottaa lätkä käyttöön kuuriksi ja lelut pois. Tätä olin jo itsekin miettinyt ja nyt me sitten se toteutetaan.

Loppuun otettiin vielä 12 koiran paikallaolot. F teki varmasti, rennosti ja hyvin. Nousut ja laskut nopeita. Ei huomauttamista. Toisessa päässä riviä tuli joku yhteenotto joidenkin koirien välillä, mutta onneksi ei vaikuttanut Fidziin. Se oli edelleen rennon oloinen ja selvästi sen oli hyvä olla.

Fidzi sai Oililta kehuja. On kuulema tosi kivan oloinen koira, joka selvästi tykkää työskennellä ohjaajalleen. Sitähän se onkin.

Nyt on kyllä IHAN pakko ottaa enempi noita kisamaisia treenejä. Miten se onkin niin vaikeeta? Aina vaan haluaisi heittää sen pallon tai namin. Pitäisi myös jo miettiä syksyä, ja sitä mitä me pistetään omiksi tavoitteiksi. Uskalletaanko lähteä kokeilemaan karsintoja? Mitä siinä toisaalta ois menetettävääkään?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti